Kevätkylvöt käynnistyivät ennätysaikaisin

24.04.2014
Mediatiedote 24.4.2014
 
Pellot ovat kuivuneet poikkeuksellisen aikaisin kylvökuntoon vähälumisen ja leudon talven jäljiltä. Kevätkylvöt ovat tällä viikolla kiireimmillään suotuisilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa aurinkoisen sään vauhdittamana. Ensimmäiset kevätviljojen kylvöt alkoivat Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaan Kyrönmaalla huhtikuun puolivälissä. Kevätkylvöt ovat viikosta kahteen viikkoon edellä normaalista. Pohjois-Suomessa kevätkylvöjen arvioidaan alkavan toukokuun puolivälissä.  
 
Varhaiset kylvöt ovat yleensä eduksi sadon kehitykselle ja parantavat mahdollisuuksia korjata sato aikanaan hyvissä sääolosuhteissa. Varhaisvihannesten aikaiset istutukset lisäävät kotimaisten vihannesten tarjontaa kuluttajille jo alkukesästä. Toisaalta riski kasvustojen keväisille halla- ja yöpakkasvioituksille lisääntyy aikaisten kylvöjen ja istutusten myötä.
 

Kevätkylvöt kiivaimmillaan tällä ja ensi viikolla

 
Kevätkylvöjä päästiin aloittamaan Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmalla alueilla ennätysaikaisin huhtikuun puolivälissä. Kevätkylvöt ovat kiivaimmillaan tämän ja ensi viikon aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Useilla tiloilla kevätkylvöt arvioidaankin saatavan tehdyksi jo vappuun mennessä, mikä on hyvin harvinaista. Etelä- ja Keski-Suomessa kylvöjen etenemistä hidastavaa routaa esiintyy enää paikoitellen metsien reunoissa ja varjoisissa paikoissa syksyllä muokkaamattomissa pelloissa. Maan pohjoisosissakin routaa esiintyy vain ohuena kerroksena eloperäisillä mailla.  Näin aikaisin ja nopeasti kylvötyöt eivät ole edenneet  2000-luvulla. Yhtä varhaisia keväitä ovat olleet vuodet 2002 ja 2007, mutta silloin roudan  hidas ja epätasainen sulaminen hidasti  kylvöjen etenemistä.  
 
Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin viikko sitten Etelä-Pohjanmaata myöten. Pohjanmaan rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt ajoittuvat ensi viikkoon. Rapsin kylvöt ovat alkaneet tällä viikolla Etelä-Suomessa. Pohjanmaalla rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan vapun jälkeisellä viikolla. 
 

Syysviljat ja nurmet aloittaneet kasvunsa

 
Syysviljat ja nurmet ovat aloittaneet kasvunsa eteläisimmässä Suomessa. Pääsiäisen ajan lämpimät säät ovat vauhdittaneet kasvuun lähtöä koko maassa. Syysviljat talvehtivat valtaosin hyvin suurimmassa osassa maata, mutta syysöljykasvit ovat selvinneet talvesta syysviljoja jonkin verran heikommin. Tammikuun kovat pakkaset sekä kuivat ja tuuliset kevään olosuhteet eivät näytä aiheuttaneen pelättyjä suurempia vahinkoja.  Talvituhoilta ei kuitenkaan täysin vältytty.  Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa ruiskasvustot ovat hieman tavanomaista heikommin talvehtineita. Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla puolestaan syysvehnäkasvustot ovat kunnoltaan vain välttäviä. Vähälumisen talven ansiosta talvituhosienien tuhot ovat jäämässä vähäisiksi, mutta Satakunnassa ja Pirkanmaalla kahukärpäset vioittivat syksyllä monin paikoin syysviljakasvustoja. Nurmet ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin koko maassa, mutta talvivaurioita päästään arvioimaan tarkemmin vasta, kun kasvu on kunnolla alkanut. 
 
Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin viikko sitten Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Maan sisä- ja pohjoisosissa kevätlannoitukset käynnistyvät tämän ja ensi viikon aikana. Myös nurmien lannoitukset aloitettiin viime viikolla Etelä-Suomessa. Maan sisäosissa ja Pohjanmaalla nurmien lannoitukset aloitetaan ensi viikolla ja Pohjois-Suomessa kahden viikon kuluessa.
 

Kevätvehnän viljely kiinnostaa 

 
Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä vain maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Merkittävimmät muutokset koskevat kevätvehnän viljelyaloja, joiden odotetaan hieman lisääntyvän viime vuodesta. Kevätvehnän viljelyn lisääminen kiinnostaa eniten Satakunnassa, Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Kainuussa. Myös rehuohran viljelyalan lisääminen kiinnostaa Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Sen sijaan kauran viljelyalan arvioidaan pienenevän Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla. Mallasohran  ja kevätrukiin viljelyalojen odotetaan pysyvän ennallaan useimmilla alueilla. 
 
Kiinnostus viljellä öljykasveja vaihtelee alueittain: viljelyalan pienentämistä suunnitellaan Etelä-Suomessa ja laajentamista Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Viime kesien viljelytekniset haasteet ovat vähentäneet kiinnostusta rypsin ja rapsin viljelyyn, mutta toisaalta öljykasvien hyvät kysyntänäkymät lisäävät kiinnostusta viljelyyn. Sokerijuurikkaan viljelyalan arvioidaan kasvavan tärkeimmillä viljelyalueilla Lounais-Suomessa, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pohjanmaalla. Ruokaperunan, kuminan ja härkäpavun viljelyalat ovat pysymässä ennallaan.  
 
Luomualan odotetaan kasvavan hieman edellisvuosista Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Luonnonhoitopeltojen aloissa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Apila- tai viherlannoitusnurmien viljelyalojen odotetaan lisääntyvän hieman Satakunnassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 
 

Marja- ja hedelmäkasvustot talvehtineet hyvin 

 
Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Leudon talven ansiosta marjapensaat ja hedelmäpuut ovat talvehtineet hyvin.  Talvivaurioita päästään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta kasvun käynnistyttyä kunnolla. Myös myyrätuhot ovat jääneet vähäisiksi, sillä saalistajat ovat verottaneet tehokkaasti myyräkantaa suojaavan lumikerroksen puututtua menneenä talvena. 
Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan maan keskiosia myöten kuivien säiden ansiosta. Osa viljelijöistä haluaa kuitenkin vielä pitää kasvustot lehtien alla kylmien jaksojen varalta. 
 

Varhaisvihannesten istutukset täydessä käynnissä

 
Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa ennätysaikaisin maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Turunmaan saaristossa varhaisperuna on jo ehtinyt taimettua, mikä enteilee aikaisin alkavaa satokautta. Viimeisimmät varhaisperunan istutukset aloitettiin maan keskiosissa ja Pohjanmaalla viime viikolla ja ne jatkuvat vielä ensi viikolle asti.  
 
Varhaisporkkanan ja –herneen kylvöt on jo tehty Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Ensimmäiset hernemaat ovat jo ehtineet taimettua. Kesäporkkanan ja muiden juuresten kylvöt ovat käynnistymässä. Ensimmäisiä varhaiskaalin taimia istutettiin Etelä-Savossa jo huhtikuun alussa, mutta laajemmin varhais- ja kukkakaalin ja salaattien istutukset käynnistyivät huhtikuun puolivälissä Etelä-Suomessa.  Kylmät yöt ja peltojen paikoitellen jo liiallinenkin kuivuminen hidastuttavat istutusten etenemistä. 
 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475 ja peltoviljelyn osalta Sari Peltonen puh. 020 747 2477.
 

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
  • Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
  • Kanta-Häme, Samuel Jussila 040 595 7515, Heikki Levomäki puh. 040 869 7877, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
  • Kymenlaakso, Harri Nopanen puh. 043 824 9603, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489
  • Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
  • Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen puh. 0400 355 551, Harri Touru p. 040 709 2474
  • Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729, Juha Simola p. 0400 461 715
 
Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat (Etelä-Suomi):
  • kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
  • laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
  • luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
  • viljamarkkinat, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820
  • erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (marjat ja hedelmät) Tiina Peltue puh. 045 125 1886, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753
 
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Sirkku Koskela, puh. 0400 137 124, Jari Tikkanen 0400 162 147, Seija Roimela 040 8479 740
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970  
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Helvi Leinonen (Keski-Karjala) puh. 040 301 2420, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, 1.5. alkaen puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
 
Seuraavat tiedotteet julkaistaan tiistaisin 13.5.,  3.6., 24.6., heinäkuussa tauko, 29.7., 19.8. ja 9.9
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.