Kevätkylvöjen loppuunsaattaminen venyy kesäkuulle

Kasvutilannekatsaus 3/2.6.2020

Kuivuus hidastaa nurmien kasvua

Säiden lämpeneminen on vauhdittanut nurmet kasvuun, mutta toisaalta kuivuus on alkanut rajoittaa kasvua. Säilörehun korjuu on alkamassa viikon kuluessa Etelä-Suomessa ja kahden viikon kuluessa maan keski- ja pohjoisosissa. Säilörehun satonäkymät ovat useimmilla alueilla tavanomaiset, mutta esimerkiksi Hämeessä kuivuus jo verottaa nurmisatoa. Pohjois-Karjalassa puolestaan valkoposkihanhet ovat tuhonneet säilörehunurmia, mikä on johtanut tilojen välisen säilörehun osto- ja myyntitoiminnan käynnistämiseen. Sato arvioidaan laadultaan tyydyttäväksi, Satakunnassa, Hämeessä ja Etelä-Karjassa jopa hyväksi. Laidunkausi alkoi suuressa osassa maata parisen viikkoa sitten ja Lapissakin karja pääsee laitumelle kahden viikon kuluessa.

Kuivaheinän kasvu ja kehitys ovat pahasti kesken, eikä korjuuta päästäne aloittamaan Etelä-Suomessakaan ennen juhannusta. Kuivaheinän satonäkymät ovat tavanomaiset suurimmassa osassa maata. Ainoastaan Hämeessä kuivaheinän sato arvioidaan tavanomaista heikommaksi, mutta Keski-Pohjanmaalla taas paremmaksi. Nurmissa on tänä vuonna tavanomaista runsaammin voikukkaa rikkakasvina.

Viljat orastuneet hyvin

Kevätviljojen kylvöt ovat vielä kesken Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kylvöjen venymisen vuoksi kylvösuunnitelmia on jouduttu jonkin verran muuttamaan: vaihtamaan myöhäisten lajikkeiden tilalle aikaisia tai vaihtamaan pidemmän kasvuajan kevätvehnä ohraksi tai kauraksi. Myös herneen kylvöistä on jouduttu luopumaan. Uudellamaalla syysviljoja on jouduttu rikkomaan ja kylvämään kevätviljoja tilalle. Lisäksi nurmia on jouduttu täydennyskylvämään tai perustamaan kokoviljasäilörehualoiksi: Pohjois-Karjalassa syynä ovat olleet hanhituhot ja Pohjois-Pohjanmaalla talvituhot.

Kevätviljat ovat orastuneet hyvin tai erinomaisesti suurimmassa osassa maata. Parhaiten ovat orastuneet ensimmäiset, jo huhtikuun puolella kylvetyt kasvustot. Viimeiseksi kylvetyt kasvustot kaipaavat puolestaan sateita orastumisen varmistamiseksi. Uudellamaalla kevätvehnien orastuminen on ollut hieman tavanomaista heikompaa.

Syysvehnä- ja ruiskasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa Etelä-Pohjanmaata myöten. Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi lähes koko maassa. Uudellamaalla on tavanomaista heikompia ruiskasvustoja. Etelä-Suomen rannikkoalueella ruiskasvustoissa on havaittu tavanomaista enemmän rengaslaikkutautia. Rikkakasveja ja tuholaisia on esiintynyt tavanomaisesti tai tavanomaista vähemmän toukokuun viileyden ansiosta. Pohjois-Pohjanmaalla osa syysviljojen rikkakasviruiskutuksista on vielä tekemättä.

Ensimmäisinä kylvettyjen kevätviljojen rikkakasviruiskutukset ovat alkamassa. Kylvöjen pitkittymisestä johtuen rikkakasviruiskutukset venyvät pitkälle aikavälille. Pelloilla ei ole esiintynyt toistaiseksi pahoja rikkakasviongelmia. Ainoastaan Uudellamaalla ja Etelä-Savossa esiintyy tavanomaista enemmän rikkoja kevätviljakasvustoissa. Kasvitautien torjuntatarve on yleisesti pieni. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella on havaittu lehtilaikkutauteja tavanomaista enemmän. Etelä-Suomessa viljakasvustoista on tavattu paikoitellen runsaasti kirppoja.

Kevätrypsin kylvöt ovat vielä kesken Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Rypsi ja rapsi ovat taimettuneet hitaasti, mutta tasaisesti koko maassa. Etelä-Suomessa rypsiviljelmillä on havaittu kirppoja, mutta toistaiseksi ne eivät ole aiheuttaneet ongelmia. Sen sijaan Etelä-Suomen rannikkoalueella kirppoja on havaittu runsaasti, ja torjuntakynnys on ylittynyt.

Sokerijuurikas-, herne- ja härkäpapukasvustot ovat taimettuneet hyvin tai vähintään tyydyttävästi koko maassa. Parhaiten ovat taimettuneet aikaisin kylvetyt kasvustot. Sokerijuurikkaalla on tehty ensimmäiset rikkakasviruiskutukset, mutta herneen ja härkäpavun rikkakasviruiskutuksia ei ole vielä aloitettu. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella on havaittu aikaisin kylvetyissä herne- ja härkäpapukasvustoissa paikoitellen tavanomaista enemmän hernekärsäkkään syöntivioituksia.

Kuminakasvustot ovat hyvässä kasvussa useimmilla alueilla. Satakunnassa ja Pirkanmaalla tosin löytyy myös harvoja kasvustoja, joita on jouduttu täydennyskylvämään tai jopa rikkomaan. Kuminakasvustot ovat aloittamassa kukintaansa ja kuminakoin tarkkailu on ajankohtaista.

Varhaisperunan nostomäärät kasvavat juhannusta kohti

Turunmaan saaristossa varhaisperunan nostot aloitettiin viime viikolla ja Varsinais-Suomessakin korjuu on käynnistymässä tällä viikolla. Muualla ensimmäisiä perunoita päästäneen korjaamaan juhannuksen maissa. Korjattu sato on ollut laadultaan hyvä, mutta keväät viileät säät ovat nipistäneet sadon määrää. Hallasadetukset ja kastelu ovat varmistaneet sadon. Varhaisperunan kokonaissadon arvioidaan muodostuvan tavanomaiseksi, tai hieman tavanomaista pienemmäksi.

Kesäperuna on taimella Etelä-Suomessa, mutta varastoperunan istutukset jatkuvat vielä Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.

Lounais-Suomen lämmittämättömistä kasvihuoneista on korjattu toukokuusta alkaen mm. nippusipulia ja -porkkanaa. Myös parsan satokausi on alkanut Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa. Kukka-, varhais- ja kiinankaalin satokausi on käynnistymässä reilun viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Myös jäävuorisalaatin korjuuseen odotetaan päästävän juhannusviikolla. Varhaisvihannesten satomäärien odotetaan kasvavan juhannukseen mennessä.

Avomaalle kylvetyt juurekset ovat taimettuneet hyvin, ja myös istutetut vihannekset ovat juurtuneet hyvin. Viileä sää on jarruttanut hieman kasvua, ja kasvustoja on jo jouduttu kastelemaan tasaisen kasvun varmistamiseksi. Myös vihannesmailla on havaittu kirppoja. Muidenkin tuholaisten, kuten kaalikärpäsen ja porkkanakempin, tarkkailu on nyt ajankohtaista.

Mansikkaa poimitaan tunneleista

Etelä-Suomessa mansikan kukinta on pian kääntymässä lopuilleen harson alla, kun Itä- ja Keski-Suomessa kukinta-aika on parhaimmillaan harsolla suojatuissa kasvustoissa. Avomaalla aikaisten mansikkalajikkeiden kukinta alkaa olla runsaimmillaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Myöhäisemmät lajikkeet ovat vasta aloittamassa kukintaansa avomaalla. Myös vadelmien kukinta on alkanut Etelä-Suomessa.

Kasvihuoneissa kypsyneitä mansikoita on jo päästy maistelemaan toukokuussa. Etelä-Suomessa on päästy poimimaan mansikoita myös tunneleista. Harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa ensimmäisten mansikoiden arvioidaan kypsyvän juhannusviikolla, ja myös tunneleista valmistuvan sadon määrä kasvaa juhannusta kohden. Tänä vuonna epävarmuus kausityövoiman saatavuudesta on saanut osan viljelijöistä vähentämään varhaissadon tavoittelua: kasvustoja ei ole suojattu harsoilla sadon kypsymisen nopeuttamiseksi yhtä paljon kuin aikaisempina keväinä.

Herukoiden kukinta on pian täydessä vauhdissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Aikaisten omenalajikkeiden ja syysomenalajikkeiden kukinta on runsaimmillaan tällä viikolla Etelä- ja Keski-Suomessa. Maan eteläosissa talviomenoiden kukista on avautunut noin kolmannes, ja Ahvenanmaalla kukinnan arvioidaan olevan runsaimmillaan ensi viikolla.

Sään oikullisuuden vuoksi pölyttäviä hyönteisiä on ollut vaihtelevasti liikkeellä. Uudellamaalla mansikoiden ja herukoiden pölyttymisen arvioidaan jäävän välttäväksi osalla tiloista. Omenoiden pölyttyminen arvioidaan sen sijaan hyväksi.

Viileä alkukevät hidastutti tuholaisten esiintymistä myös marja- ja omenatarhoissa. Lämmin jakso voi saada tuholaiset liikkeelle hyvin nopeasti. Etenkin tunneleissa kasveja kannattaa tarkkailla päivittäin. Myös härmän ja omenaruven tarkkailu on ajankohtaista säiden lämmittyä.

Kasvutilannelive ProAgrian Facebook-kanavalla 2.6. klo 15.00

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat kertovat kasvukauden havainnoistaan eri puolilla Suomea ProAgrian Facebook-livelähetyksissä. Tiistaina 2.6. klo 15 saamme Elina Valkeiselta kasvukauden kuulumiset Kymenlaaksosta. Hän puhuu orastiheyksistä ja tulevista kasvinsuojelutoimenpiteistä.