Kevään kylmyys ja märkyys hidastaa peltotöiden aloitusta

Jos sää tällä viikolla pysyy poutaisena ja lämpimänä, ensimmäiset kevätkylvöt alkanevat eteläisessä Suomessa tämän viikon lopussa tai ensi viikon alussa. Vauhtiin kevätkylvöissä toivon mukaan päästään äitienpäivän tienoilla. Pohjois-Suomessa lunta on vielä paljon, joten siellä kylvökeleihin on vielä matkaa.

Peltotöitä on käynnistelty syysviljojen ja nurmien lannoituksilla, mutta suuressa mittakaavassa kevättyöt ovat vasta alussa. Huhtikuun sää on ollut ajankohtaan nähden viileä ja lunta on satanut paljon aivan huhtikuun viimeisille viikoille asti. Pellot ovat märkiä ja viljelijät odottavat säiden lämpenemistä, jotta pellot alkaisivat kuivua. Kylvöjen aloitus myöhästyy päivä päivältä johtuen viileydestä ja epävakaisesta säästä. Paniikkia kylvöjen myöhästymisestä ei vielä ole, mutta toiveissa on, että kylvöt saataisiin tehokkaasti tehtyä toukokuun aikana.

Kotimaan satokauden avaa kasvihuoneessa tuotetut mansikat, joita saataneen jo äitienpäiväksi. Kasvihuone- ja kasvutunnelituotanto on lisääntynyt paljon Suomessa ja se turvaa varhaistuotantokautta. Avomaan tuotanto sen sijaan on kärsinyt kylmistä keleistä ja satokausi tulee olemaan viikosta kahteen myöhässä. Varhaisperunaa istutettiin jo pääsiäisen aikaan Varsinais-Suomen saaristoalueella ja toiveissa oli saada koulujen päättäjäisiin ensimmäisiä uusia perunoita. Kylmä sää on kuitenkin hidastanut kehitystä, joten tarjonta jää todennäköisesti vähäiseksi.

Syysviljojen talvehtiminen pääosin onnistunut

Syysviljojen selviytymistä talvesta on päästy tarkastelemaan vasta niillä alueilla, joissa lumi on sulanut. Syysviljat olivat pitkään paksun lumipeitteen alla, joka suojasi kasveja kovilta pakkasilta. Tästä huolimatta talvituhoja on tavattu erityisesti yleensä hyvin talvehtivalla rukiilla Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella, jossa rukiista yli kolmannes ei näytä tällä hetkellä hyvältä. Muualla Suomessa tilanne näyttää paremmalta.

Syysvehnän talvehtiminen on onnistunut paremmin, noin 10–20 prosentilla syysvehnistä on havaittu talvituhoja. Kuminat ovat talvehtineet hyvin ja talvituhoja on havaittu vain vähän. Syysöljykasveilla talvituhoja on havaittu harvinaisen vähän, noin 20–30 prosentilla syysöljykasveista. Aivan eteläisimmässä Suomessa syysöljykasvit ovat kuitenkin talvehtineet todella huonosti ja suurin osa näyttää tuhoutuneen talven ja alkaneen kevään aikana. Nurmet ovat selvinneet varsin hyvin talvesta.

Syysviljojen lannoituksia on aloitettu yöpakkasten aikaan huhtikuussa, mutta lannoitus on vielä kesken. Nurmia on päästy lannoittamaan vasta vähän.

Kauran viljelyalat nousevat

Viljelyaloissa on nähtävissä yllättävän vähän muutoksia edelliseen vuoteen, vaikka tuottajahinnat ovat laskeneet vuoden takaisesta selvästi. Viljelysuunnitelmissa kaura näyttää nostavan suosioitaan edellisestä vuodesta. Lisäksi sokerijuurikkaan ala on nousemassa, kuten myös kuminan ala. Näillä kasveilla tuottajahinta on ollut nousussa, ja viljelyhalukkuus on tästä syystä ollut kasvussa.

Monilla tiloilla on nähtävissä tuotantopanosten kustannusten nousun ja tuottajahintojen laskun vuoksi luonnonhoitopeltojen ja maanparannuskasvien osuuden lisääntymistä edellisestä vuodesta. On hyvin todennäköistä, että tilan heikompia peltoja laitetaan luonnonhoitopelloiksi ja maanparannukseen ja keskitetään tuotantopanokset tilan parhaille pelloille, mikä onkin monesta näkökulmasta järkevää. Heikoilla pelloilla viljelyn riskit ovat korkeat erityisesti äärevissä sääoloissa ja hyvän sadon tuottaminen ei onnistu.

Mansikoita kasvihuoneessa jo raakilevaiheessa

Pitkän talven ja erittäin kylmän kevään jälkeen kevättyöt ovat hiljalleen alkamassa myös puutarhaviljelmillä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tehoisa lämpötilasumma on tänä vuonna lähtenyt kertymään erittäin hitaasti, mutta nyt alkamassa oleva lämmin kausi edistää kasvuun lähtöä.

Kasvihuoneisiin istutettiin Länsi-Suomessa ensimmäiset mansikat jo helmikuun puolessavälissä, ja ne ovat nyt raakilevaiheessa. Mansikan istutukset kasvutunneleihin ovat käynnissä koko maassa normaalissa aikataulussa. Marjojen kehitystä vauhdittavat tulossa olevat aurinkoisemmat säät. Huhtikuun kylmän ja pilvisen sään takia mansikat eivät juuri ehdi valmistua vapuksi, mutta äitienpäiväksi pitäisi olla jo tarjolla kotimaista mansikkaa. Avomaalla työt ovat vasta alkamassa.

Kausihuoneisiin on istutettu perunaa ja sipulia Länsi-Suomessa. Varhaisvihanneksia on istutettu ainoastaan hyvin pieniä määriä harsojen alle avomaalle. Ensimmäiset herneet on kylvetty Länsi- ja Etelä-Suomessa pari viikkoa sitten, ja niitä on jouduttu suojaamaan muovilla ja kahdella kerroksella harsoja kylmää vastaan.

Varhaisvihannesten satokausi myöhästyy

Kylmän sään lisäksi kevättöitä hidastaa viime syksynä kyntämättä jääneet peltoalat. Nyt kun sää näyttäisi lämpenevän, on odotettavissa, että varhaisvihannesten, kuten herneen, kaalin, porkkanan, sipulin ja salaatin sekä istuttaminen että kylväminen pääsevät vauhtiin vapun tienoilla. Tästä voi olla seurauksena, että varhaisvihannesmarkkinat voivat jonkun verran ruuhkautua keväällä. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja. Tällä hetkellä näyttää, että kotimainen varhaisvihannessato tulee olemaan 1–2 viikkoa myöhässä.

Kasvihuonevihannesten eli erilaisten tomaattien, paprikoiden ja kurkkujen satokausi on käynnissä ja toukokuussa satomäärät lisääntyvät huomattavasti. Pilvinen huhtikuu on toki jarruttanut kasvua myös kasvihuoneissa.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, juha-matti.toppari@proagria.fi, peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja puutarhakasvien osalta Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan to 16.5., to 30.5., to 13.6., to 27.6., heinäkuu taukoa ja jatkuu elokuussa, to 22.8., to 12.9., to 26.9. ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 5336683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Simo Solala 050 595 1059

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Lauri Lehtilä 041 730 8206

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Lemmelä, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, Marjo Marttinen, puutarha, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, Anu Ellä, nurmet, 040 180 1260 ja Jarkko Storberg 0400 849 992, Marja Tuononen, puutarha, 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm 0400 860 639

ProAgria Oulu, Marika Sohlo 043 8266 494, Olli Valtonen, nurmet, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh 0457 526 7303, Pernilla Gabrielsson, puutarha, 0457 382 3070 ja Knut Andersson 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, Kaisa Haga, puutarha, 050 911 5920