Kerääjäkasveista lisää kokemuksia Mouhijärven hiesukoilta

15.08.2016
Monella tilalla viljakasvuston alla kasvaa kerääjäkasveiksi kutsuttuja aluskasveja, jotka viljelijät ovat kylväneet viljan kylvön yhteydessä tai viimeistään orasvaiheessa. Tavoitteena on vähentää nitraattitypen huuhtoutumista syksyllä ennen talven tuloa, vähentää eroosiota sekä parantaa tiivistyvien ja liettyvien peltojen kasvukuntoa. Toisaalta etsitään aluskasvia, joka kilpailisi mahdollisimman vähän samoista eväistä satokasvin kanssa.
 
Kerääjäkasvin kylvöille viljelijöitä on kannustanut ympäristökorvauksesta maksettava sadan euron tuki hehtaarille. Tukea maksetaan tänä vuonna enintään 25 prosentille tilan ympäristökorvauskelpoisesta peltoalasta.
 
Kerääjäkasvien hyödyntäminen on monelle viljelijälle uusi asia. Käytön lisääntyminen edellyttää, että viljelijät löytäisivät mahdollisimman nopeasti omille lohkoilleen sopivat kerääjäkasvien siemenet ja kylvötavat. Kun siemeniin ja työhön satsataan joka tapauksessa, on järkevää tavoitella myös toimenpiteen hyötyjä, ei pelkästään tukieuroja.
 

Kylvömäärät ja italianraiheinälajikkeet testiin

Yleisesti epäillään aluskasvin kasvavan viljasta niin pahasti läpi, että puinnista ei tule mitään tai se on hankalaa. Muun muassa kerääjäkasvin laji- ja lajikevalinnoilla sekä siemenmäärällä voidaan pienentää tätä riskiä. 
 
Vuodentakaiset kokemukset kerääjäkasveista olivat vaihtelevia. Käytössä oli monenlaisia kylvömenetelmiä ja siemenmääriä. Kasvukausi ja syksy eivät kuitenkaan pääsääntöisesti suosineet kerääjäkasveja niiden varsinaisessa tehtävässään ravinnesieppareina. Liian pieni siemenmäärä kuivaan pintamaahan ei myöskään tuonut toivottua tulosta.
 
Tänä keväänä kolmella mouhijärveläisellä tilalla on kylvetty havaintokoekaistoja italian raiheinän eri siemenmäärillä ja lajikkeilla. Kerääjäkasvikoe on osa ProAgria Etelä-Suomen Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Ymppi -hanketta, jonka tavoitteena on testata ja löytää käytäntöön soveltuvia menetelmiä maatalouden valumavesien hallintaan ja ravinnekierrätykseen.
 
Myös tutkimuksella (Luonnonvarakeskuksella, Lukella) on käynnissä uusia hankkeita, joista saadaan täydentävää tietoa näihin aiheisiin.
 
Kesän mittaan koelohkoilla on tehty havaintoja muun muassa aluskasvien kattavuudesta ja viljan kasvusta. 
 

Kylvömenetelmän tiloilla määrää kalusto

Kerääjäkasvien kylvön tulee hoitua sujuvasti ja ilman ylimääräisiä kustannuksia. Helppo ja luotettava menetelmä on aluskasvin kylvö piensiemenlaatikosta samaan aikaan pääkasvin kanssa.
 
Juha Rauvan tilalla testataan kahta kerääjäkasvin kylvötapaa. Toiseen havaintokoekaistaan hän kylvi Turgo-italianraiheinän mönkijään kiinnitetyllä keskipakolevittimellä äestettyyn pellon pintaan ja Steinar-kauran heti perään. Juhannuksen jälkeen raiheinä näytti turhankin rehevältä satokasvin kasvua ajatellen. Elokuun alussa kaura on jättänyt raiheinäkasvuston alleen. Kaistalla on runsaasti vihermassaa, joka saattaa haitata puintia.
 
Toisella koekaistalla kerääjäkasvin kylvö 6 kg/ha riviin pari viikkoa kauran kylvön jälkeen näyttäisi pitävän italian raiheinän kasvun maltillisena satokasvin alla.
 
Puinnin jälkeen ja syksyn tullen toivotaan kerääjäkasvin kasvun pääsevän vauhtiin ja sitovan peltoon mahdollisesti jäävää typpeä talteen seuraavalle satokasville. Tätä päästään arvioimaan mittaamalla kasvuston talteen ottamaa typpimäärää.
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.