Sadon pelastamisessa poikkeuksellisena satokautena ei ole kyse pelkästään mansikkasadosta. Monipuolisen ravitsemuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeitä tuotteita ovat avomaan vihannekset, kuten tuoreherne, kaalit, porkkanat, lantut, punajuuret ja varhaisperuna.
– Julkinen keskustelu on keskittynyt paljolti mansikoihin, jotka ovat tärkeitä tuotteita ja ilon tuojia ruokavaliossamme. Suurin riski tällä hetkellä on kuitenkin kaikissa avomaavihanneksissa, joita ilman tulevan talvikauden ruokapöytä voi näyttää ankealta. Niiden paikkaaminen tuonnilla ei ole välttämättä mahdollista, koska sama työvoimaongelma on muuallakin. Katse onkin suunnattava avomaavihannesten sadon pelastamiseen, painottaa Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Osaavaa, sitoutunutta ja jaksavaa työvoimaa tarvitaan
Suomalaista ruokaa on koronakriisissä riittänyt, vaikka alkutuotannon kausityövoiman saannissa on ollut riskejä. Osa viljelijöistä on minimoinut riskejä vähentämällä puutarhatuotteiden peltopinta-aloja, osa jättänyt osan viljelyksistä vähemmälle hoidolle. Osa turvautuu enemmän omaan tekemiseen, perheen ja ystävien tukeen, ja osa on lähtenyt palkkaamaan suomalaista työvoimaa. – Havaintoja on myös siitä, että marjojen itsepoiminta tulee mahdollisesti lisääntymään. Se on hyvä juttu, jos innostutaan itsepoiminnasta. Tilan kannalta se vaatii erityisjärjestelyjä ja organisointia, arvioi puutarhatuotannon johtava asiantuntija Annika Wickström Svenska lantbrukssällskapens förbundista.
Viljelijät ovat edelleen odottavalla kannalla kausityövoiman saannista ulkomailta. - Tutut ja osaavat kausityöntekijät ovat olleet tiloille sujuvia ratkaisuja. Ulkomainen kausityövoima arvostaa, että suomalaiset yrittäjät ovat läsnä ja haluavat pitää huolta työntekijöistään – siksi Suomeen halutaan. Myös suomalaiset yrittäjät arvostavat vierastyövoimaa. On muodostunut pitkiä työsuhteita, ystävyyttä ja jopa perhetuttavuuksia, painottaa Taulavuori.
– Nyt odotetaan viranomaisten lopullisia päätöksiä sadonkorjuutyövoiman maahan pääsystä ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä. Tilayhteistyö yrittäjien kesken on aktivoitunut ja laajentunut. Esimerkiksi työvoimaa on yhteistyössä siirtynyt kasvihuoneilta avomaavihannestiloille. Kausityövoima ei ole sidottu yhteen tilaan, kuvaa ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko tilannetta.
Varautumissuunnitelmia tehty poikkeustilanteesta selviämiseen
Koronatilanne on keikauttanut monen maa- ja puutarhatilan tulonmuodostumiseen, ja ansaintaan on tullut isoja riskitekijöitä.
– Monelle tilalle on tehty nopeasti varautumissuunnitelmia sekä talouden että toiminnan kannalta. Suomalainen työvoima kelpaa ja on hyvää, kunhan varmistetaan osaaminen, työhön sitoutuminen ja ennen kaikkea jaksaminen fyysisesti raskaassa työssä, toteaa Mäkivuokko ja jatkaa, - Näemme tärkeäksi, että osaamme jatkossa ennakolta varautua tällaisiin yllättäviin tilanteisiin.
Jokainen tila ottaa huomioon koronasäädökset osana toimintaansa ja varmistaa karanteenit ja työvoiman terveyden. Jokaisella työntekijällä on myös oikeus työterveyteen, joten työntekijälläkin on vastuunsa. Eristystä tarvitaan myös työntekijöiden yhteisissä asuintiloissa. Osa työnantajista on tarjonnut kausityöntekijöille asuintilat, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta.
Lisätietoja
Puutarhaliitto, Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, puhelin 040 745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi
ProAgria Keskusten Liitto, Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, puhelin 040 508 1393, harri.makivuokko@proagria.fi
SLF, Annika Wickström, puutarhatuotannon kehityspäällikkö, puhelin 043 824 8705, annika.wickstrom@slf.fi
