Kasvutilannekatsaus 29.7.2014: Viljojen puinnit alkamassa

29.07.2014

Heinäkuun lämpimät säät ovat jouduttaneet viljelykasvien kehitystä, mutta alkukesän aikana syntyneet erot kasvustojen kasvussa ja kehityksessä ovat edelleen isot. Esimerkiksi Itä-Suomessa kasvu on edelleen noin viikon jäljessä normaalista aikataulusta, mutta Etelä-Pohjanmaalla puolestaan viikon edellä. Viljasadosta on tulossa tyydyttävä, mikäli säät suosivat puintikautta ja sato saadaan korjattua hyvälaatuisena talteen. Viljan puinnit ovat alkamassa viikon kuluessa syysviljojen ja aikaisten ohrien korjuulla.

Kesän sademäärät ovat vaihdelleet paljon alueellisesti ja siten myös tilojen väliset erot satonäkymissä ovat suuret.  Sateisinta heinäkuussa on ollut Etelä-Pohjanmaalla (sademäärä 120 % keskimääräisestä) ja kuivinta Uudellamaalla sekä Etelä-Suomen rannikkoalueella (sademäärä 20 % keskimääräisestä).

Puinnit käynnistymässä tällä viikolla nurmikasvien siemenviljelyksillä

Ensimmäisiä nurminadan siemenviljelyksiä puitiin Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla jo viime viikon lopulla. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa nurminadan siemenviljelyksillä puinnit ovat käynnistymässä tällä viikolla ja muualla ensi viikolla.  Timotein siemenviljelyksillä puinnit käynnistyvät ensi viikolla Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Muualla sadon arvioidaan valmistuvan elokuun puolivälissä.  Myös kuminan puinti on käynnistymässä Etelä-Suomessa. Siemenhernettä päästään puimaan ensimmäisenä Uudellamaalla ensi viikolla. 

Rukiin puinnit ovat käynnistymässä ensi viikolla Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Lounais-Suomessa, Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, ja muualla maassa kahden viikon sisällä.  Syysvehnän puinnit ovat alkamassa ensi viikolla Etelä-Suomen rannikkoalueella ja muualla Etelä-Suomessa kahden viikon kuluessa. Ruissato arvioidaan hyväksi Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Turunmaan saaristossa, Pohjois-Savossa ja –Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta Satakunnassa ja Kymenlaaksossa sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Ainoastaan Kymenlaaksossa sadosta arvioidaan tulevan tavanomaista pienempi.  Paikalliset rajut sadekuurot ovat lakoonnuttaneet jonkin verran kasvustoja.

Kevätviljojenkin puinnit ovat käynnistymässä viikon kuluessa. Ensimmäisenä päästään puimaan aikaisia ohria Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa.  Aikaisten monitahoisten ohrien puinti alkaa kahden viikon sisällä Etelä-Pohjanmaata myöten. Pohjois-Suomessa ohran puintien arvioidaan käynnistyvän elokuun lopussa. Aikaisten kaurojen puinti alkaa kahden viikon kuluessa Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa. Muualla maassa kaurakasvustoja päästäneen puimaan elokuun puolivälin jälkeen.  Kuivimmilla alueilla kevätviljakasvustoissa on näkyvissä ennenaikaisen valmistumisen eli pakkotuleentumisen merkkejä, mikä heikentää satonäkymiä.

Viljojen satonäkymät vaihtelevia

Kevätviljojen satonäkymät ovat hyvin vaihtelevat kylvöjen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Yleisesti ottaen kevätvehnän satonäkymät ovat kevätviljoista lupaavimmat. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi lähes koko maassa. Rehuohran sadon arvioidaan jäävän huonoksi Etelä-Karjalassa ja tavanomaista pienemmäksi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Savossa, Pohjois- Karjalassa ja osassa Etelä-Pohjanmaata. Turunmaan saaristossa ja Hämeessä rehu- ja mallasohra- sekä kaurasato arvioidaan määrältään hyväksi.  Mallasohran sadot ovat jäämässä tavanomaista pienemmiksi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kaurasato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Kevätviljasadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi useimmilla alueilla, kuivuudesta kärsineillä alueilla vain välttäväksi.  

Aikaisin kylvetyt kasvustot ovat yleisesti pärjänneet myöhään kylvettyjä paremmin, sillä myöhään kylvetyt kasvustot orastuivat hitaasti kylmyydestä ja paikoitellen liiallisesta märkyydestä johtuen. Suorakylvetyt kasvustot ovat tänä vuonna menestyneet tavanomaisesti muokattuja kasvustoja huonommin. Suorakylvetyt lohkot ovat monin paikoin kärsineet märkyydestä, rikkakasveista sekä kasvitaudeista tavanomaisesti muokattuja kasvustoja enemmän. 

Rikkakasvien torjunta on onnistunut pääosin hyvin. Alkukesän kosteat säät edistivät lehtilaikkutautien leviämistä, mutta heinäkuun kuivuus on parantanut tilannetta monin paikoin.

Rypsisato arvioidaan tavanomaiseksi suuressa osassa maata. Tavanomaista pienemmäksi sato on jäämässä Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata, ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa laatu arvioidaan välttäväksi. Ensimmäisiä rypsikasvustoja odotetaan päästävän puimaan elokuun loppupuolella Etelä- ja Keski-Suomessa. Rypsikasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä. Etelä-Karjalassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla rypsikasvustoissa on havaittu runsaasti kaalikoita.

Myöhäisemmistä erikoiskasveista härkäpavun puintien arvioidaan käynnistyvän Etelä-Suomessa elokuun loppupuolella. Härkäpavun satonäkymät ovat hyvät Uudellamaalla, Turunmaan saaristossa ja Etelä-Pohjanmaalla ja muuallakin tyydyttävät.  

Toisen säilörehusadon korjuu jatkuu

Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin viime viikolla lähes koko maassa Kainuuta ja Lappia lukuun ottamatta. Pisimmälle sadonkorjuu on edennyt Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä-Savossa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sadosta on korjattu 40-50 %. Nurmien jälkikasvu on ollut monin paikoin heikkoa kuivuudesta johtuen. Uudellamaalla, Turunmaan saaristossa, Kymenlaaksossa, Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla sadon määrä on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Sateiden paikallisuudesta johtuen tilakohtaiset erot satomäärissä ovat suuret. Laadultaan säilörehu on vaihtelevaa. Turunmaan saaristossa ja Pohjois-Pohjanmaalla laatu arvioidaan hyväksi, mutta Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla välttäväksi. 

Mikäli kuivat hellesäät jatkuvat, kannattaa lietteen ajoa säilörehunurmille siirtää polttovioitusvaaran vuoksi ajankohtaan, jolloin sadetta on odotettavissa kahden vuorokauden sisällä.

Kesäkuun sateet myöhästyttivät kuivaheinän korjuuta, mutta heinät saatiin korjattua pääosin hyvissä olosuhteissa heinäkuun alussa. Kuuroluonteiset sateet vaikeuttivat paikoitellen korjuuta. Korjuun viivästymisestä johtuen kuivaheinä ehti vanheta usealla alueella, mutta hyvien korjuusäiden ansiosta kuivaheinän laatu on kohtalainen.

Varastoperuna mukulan muodostusvaiheessa

Perunalla kukinta on käynnissä ja osaksi se on jo päättynyt. Kuivuus on saattanut alentaa mukulalukua, jos kastelua ei ole ollut käytettävissä, eivätkä kuuroluonteiset sateet ole osuneet perunapelloille. Mukulalukuun ei enää pysty vaikuttamaan, mutta niiden kokoon kyllä, jos kosteusolot pysyvät riittävinä ja tasaisina. Sadon arvioidaan muodostuvan tyydyttäväksi hyvissä kosteusoloissa. Kuivuus on pitänyt ruton hyvin kurissa, mutta korkea ilmankosteus lisää tautipainetta, joten ruttosuojaus on pidettävä edelleen yllä. Perunaruttoa on jouduttu torjumaan ammattiviljelmillä tähän mennessä keskimäärin kahdella ruiskutuskerralla. Kaakkois-Suomessa on löytynyt muutamasta kasvustosta koloradonkuoriaisia.  Koloradonkuoriaisten tarkkailu on edelleen ajankohtaista.

Syysvehnän ja -öljykasvien viljely kiinnostaa

Usealla alueella on kiinnostusta syysöljykasvien viljelyn lisäämiseen, mutta kevätviljojen puintien ajoittuminen ja syksyn sääolot vaikuttavat merkittävästi kylvöpäätöksiin. Syysviljojen viljelyaloissa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Kiinnostusta rukiin viljelyn lisäämiseen on ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla. Rukiin viljelyalojen arvioidaan puolestaan vähenevän Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Syysvehnän viljelyaloissa voi tapahtua hienoista kasvua, sillä viljelyn lisääminen kiinnostaa Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Savossa ja Pohjanmaalla. 

Herukoiden satokausi alkamassa

Ensimmäisiä herukoita on päästy poimimaan Etelä-Suomessa viime viikolla. Herukoiden korjuu on alkamassa viikon kuluessa herukoiden päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa. Mustaherukan sato on kokonaisuutena jäämässä keskimääräiseksi. Sateisen ja viileän alkukesän ansiosta marjakoko on hyvä ja heinäkuun aurinkoisten säiden johdosta marjat ovat makeita.

Etelä-Suomen omenatarhoissa on alkamassa elokuun alussa kesälajikkeiden Huvitus ja Pirja poiminta. Muut kesälajikkeet valmistuvat hieman myöhemmin. Kesäomenien sato arvioidaan tyydyttäväksi.

Vadelmien satokausi käynnistyi Etelä-Suomessa viime viikolla, mutta täyteen vauhtiin satokausi on pääsemässä tällä viikolla. Satokauden arvioidaan jatkuvan säistä riippuen kolmisen viikkoa.  Aurinkoisten säiden ansiosta vadelmat ovat olleet laadultaan hyviä.  Viileä alkukesä pidensi vadelman kukinta-aikaa ja raakileita on kehittymässä runsaasti.  Jatkuessaan kuivuus voi kuitenkin verottaa satoa. Sadon määrästä odotetaan normaalia.

Tuorevihannesten valikoima alkaa olla laajimmillaan. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Heinäkuun kuivuus ja kuumuus on haitannut monella paikkakunnalla tuorevihannesten kasvua ja pienentänyt satoa kasteluveden puutteesta kärsivillä tiloilla. Toisaalta sadekuurot ovat olleet paikoitellen runsaita ja sadetta on saatu liikaakin. Myös raekuurot ovat paikoitellen koetelleet kasvustoja. Varastovihannesten kasvu on kesken, joten tulevien viikkojen sääolot ratkaiset sadon määrän ja laadun.  . Huippusatoja ei kuitenkaan ole odotettavissa alkukesän kylmyydestä ja keskikesän kuivuudesta johtuen. Muun muassa porkkanan kasvu on ollut hidasta.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta:
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Samuel Jussila 040 595 7515, Heikki Levomäki puh. 040 869 7877, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Harri Nopanen puh. 043 824 9603, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen puh. 0400 355 551, Harri Touru p. 040 709 2474
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729, Juha Simola p. 0400 461 715
Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
viljamarkkinat, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (marjat ja hedelmät) Tiina Peltue puh. 040 558 6100, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Sirkku Koskela, puh. 0400 137 124, Jari Tikkanen 0400 162 147, Seija Roimela 040 8479 740
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Helvi Leinonen (Keski-Karjala) puh. 040 301 2420, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, 1.5. alkaen puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteemme julkaistaan 19.8. ja 9.9. 

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.