Kasvustokäynti varmistaa nurmisadon määrää ja laatua

Kasvuston tiheyttä, sadon määrää ja laatua kannattaa havainnoida yhdessä nurmiasiantuntijan kanssa. Kasvustokäynneillä tehtyjen satomittausten avulla voidaan arvioida pellolla tehtyjä toimenpiteitä - mitä voi mitata, sitä voi parantaa!

Nurmen kasvun ja korjuuajan seurannalla laatua säilörehun tuotantoon

Korjuuajankohdan määrittämiseksi voi tulevan sadon määrää arvioida satotikun, satolautasen tai satokehikon avulla. Kasvunseurantaan voidaan hyödyntää käsikäyttöistä NIR-mittauslaitetta. Mittalaite antaa tuoreelle nurmelle seuraavat mittausarvot: kuiva-aine, raakavalkuainen, NDF-kuitu, ADF-kuitu, tuhka ja raakarasva. AgroTeknoa jokilaaksoihin -hanke edistää uuden maatalousteknologian käyttöä.

Yleinen suositus rehun sulavuudeksi lypsylehmille on D-arvo 680-700 gramman välillä kuiva-ainekiloa kohti. Tärkeä merkitys on myös rehun riittävällä kuitupitoisuudella. Nurmiheinäsäilörehun kuitupitoisuudessa tavoitellaan 500-600 g/kg ka ja apilapitoisen säilörehun 450-550 g/kg ka. D-arvon kehitystä voidaan arvioida korjuuaikanäytteiden ja ennustepalveluiden kuten www.karpe.fi/darvoennuste.php ja www.mtech.fi/d-arvoennuste avulla.

Nurmikasvustosta otetuilla korjuuaikanäytteillä voidaan jo aikaisessa vaiheessa tarkentaa korjuuajan ennustetta ja sääolosuhteiltaan poikkeuksellisina kesinä nurminäytteiden merkitys ennusteen tarkentamisessa on suuri. Sadon mittausta, kasvun seurantaa ja D-arvon kehitystä kannattaa jatkaa toiselle ja kolmannelle sadolle eri eläinryhmien tarpeet huomioiden.

Tilaa nyt kasvustokäynti!

Kasvustokäynnillä tutkitaan nurmikasvien kunto ja tiheys sekä kasvupotentiaali. Kasvustokäyntejä voidaan tehdä myös Neuvo-rahalla. 

Keski-Pohjanmaalla kasvustokäyntejä tekee pääsääntöisesti Sari Harju. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja varaa oma kasvustokäyntisi viipymättä!