Kasvintuotannon kahden viime vuoden tulos vaihtelee ääripäästä toiseen

– Kun viime vuoden 2022 yleisimpien peltokasvien taloudellinen tulos oli noin 350 euroa hehtaarilta voitollinen, tänä vuonna 2023 mennään saman verran miinukselle, kertoo kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Vuoden 2022 hyvä tulos suli siis heti tähän vuoteen.

Vuoden 2022 tulosta voidaankin pitää hyvin poikkeuksellisena, jollaista ei ole nähty aiemmin eikä välttämättä nähdä pitkään aikaan. Silloin sadon hinnat nousivat ennätyslukemiin ja kustannusten korkein hintapiikki ei ollut vielä ehtinyt realisoitua tiloilla.

Sokerijuurikas ja kumina onnistujia

Vaikka kahden viime vuoden tulos vaihtelee huomattavasti ja sääolosuhteet kasvukaudella 2023 olivat haastavat, voidaan tuloksista kuitenkin nähdä, että erikoiskasvit, kuten sokerijuurikas ja kumina ovat onnistuneet saavuttamaan positiivisen taloudellisen tuloksen kumpanakin vuonna. Erityisesti sokerijuurikas on näyttänyt hyvää kannattavuutta viime vuosina ja se on pärjännyt hyvin poikkeuksellisissa sääoloissa, mikä toivon mukaan kannustaa sen viljelyn ylläpitämiseen ja lisäämiseen sokeritehdasta ympäröivillä alueilla. Myös herne, syyskasvit ja öljykasvit ovat tehneet verrattain hyvää tulosta tai ainakin jonkin verran tai selvästi parempaa tulosta kuin kevätviljat. Kevätviljoista mallasohran tulos on ollut parhain pääosin johtuen siitä, että sen kotimainen hintataso on säilynyt muita viljoja paremmalla tasolla.

Viime kesän 2023 tulosta heikentävät erityisesti sääolosuhteista johtunut sadon epäonnistuminen sekä tälle kasvukaudelle realisoituneet ennätyskorkeat tuotantopanosten hinnat. Samaan aikaan sadon hinnat laskivat merkittävästi. Viljoilla kustannusten nousua vastaava satovaatimus olisi ollut 4 900–5 500 kiloa hehtaarilta ja nyt siitä jäätiin noin 2 000 kiloa.

Näkymät ensi vuoteen

Ensi kasvukaudella 2024 korostuvat aiemmilta vuosilta tutut asiat, kuten viljelyyn liittyvien riskien ennakoiminen ja varautuminen sekä realistinen, pellon tuottokykyyn perustuva pellon käyttö. Lannoitehinnat ovat laskeneet, mutta yhdessä sadon hintanäkymien kanssa viljojen satovaatimus ensi vuodelle on 4 200–5 200 kiloa hehtaarilta, jotta kulut saadaan katettua. Muut pellonkäyttömuodot, kuten luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet, monimuotoisuuspellot ja riistapellot ovat varteenotettavia vaihtoehtoja epävarmoille ja kasvukunto-ongelmaisille pelloille. Näillä peltolohkoilla kannattaa myös selvittää kasvuongelmien syyt maan rakennetta ja viljavuustietoja analysoimalla viljelyvarmuuden parantamiseksi tulevina vuosina. Viljelypäätösten pohjaksi onkin nyt tärkeä tehdä oman tilan tiedoilla ja kustannusrakenteella ennakkolaskelmia hehtaarisatovaatimuksen tai toisaalta sadon hintavaatimuksen määrittelemiseksi.

Riskit hallintaan

Tulevaa kasvukautta ajatellen on hyvä tiedostaa, että rikka- ja tautiongelmia periytyy tältä vuodelta tavanomaista enemmän. Myös kylvösiemenen edellisvuosia heikompi laatu ja saatavuus ensi vuodelle tulee huomioida niin oman kuin ostosiemenen osalta. Syyskylvöjen ja -muokkausten aiottua pienempi toteutuminen tänä syksynä lisää ruuhkaa ensi kevääseen. Samoin runsaasti rehevöityneiden kerääjäkasvien käsittelyyn ja mahdollisiin korjuujälkien paikkauksiin kannattaa varata aikaa. Se, mitä on opittu lannoitteiden käytön tarkentamisesta edellisinä vuosina, kannattaa säilyttää.

Sääriskien hajauttamisen kannalta viljelykasvivalikoiman monipuolistaminen mahdollisuuksien mukaan on tärkeää. Monivuotiset, syyskylvöiset ja syväjuuriset kasvit ovat hyviä vaihtoehtoja kevätviljoille, kuten taloudellisista tuloksista viime vuosien ajalta nähdään. Jos viljely nojaa pelkästään kevätviljoihin, sääriskien toteutumista voidaan pienentää eri kasvuaikojen lajikkeilla, kylvöajankohtia vaihtelemalla tai eri muokkausmenetelmillä, mikä tuo joustoa kylvöajankohtiin ja tärkeän kevätkosteuden säästämisen näkökulmasta.

Kuva: Kasvintuotannon taloudellinen tulos nettovoittona tai -tappiona ilmaistuna ProAgria Lohkotietopankin aineistojen mukaan. Vuoden 2022 tulos on toteutuneista tuotantokustannuslaskelmista ja vuoden 2023 on laskettu ennakkotulos. Nettovoitto tai -tappio kuvastaa taloudellista tulosta, jossa kaikista tuotoista (satotuotot ja tuet) on vähennetty kaikki kustannukset (muuttuvat, työ ja kiinteät kulut).

Lisätiedot

Kehityspäällikkö Sari Peltonen
ProAgria Keskusten Liitto
sari.peltonen@proagria.fi
050 341 4406