Kannustimia tilakohtaiseen hiilitarkasteluun
”Hiilensidontaa ja ruoantuotantoa voidaan tehdä käsikädessä, niin miksipä ei!” oli elimäkeläisen Petri Henttosen vastaus, kun asiantuntijamme Netta Leppäranta ehdotti tilakohtaista hiililaskentaa. Henttosta motivoi maan kasvukunnon parantaminen ja sitä kautta satojen nousu sekä oman tilan ilmasto- ja ympäristövaikutuksien huomioiminen.
Henttonen painottaa, että pellot ovat ruoantuotantoa varten. Isommat sadot tarkoittavat isompaa yhteyttämisalaa, jolloin myös hiiltä sitoutuu enemmän. Tilan 46 hehtaarilla kasvaa pääasiassa viljaa ja hevosenheinää.
"Oli mielenkiintoista huomata, että heinänviljely sitoi niin paljon hiiltä maahan” sanoo Henttonen.
Kerääjäkasveja ja kemiallista tasapainoa
Kerääjäkasvien mukaan ottaminen kiinnostaa Henttosta ja hiililaskelmassa näkyi hyvin niiden tuottama lisäarvo hiilensidontaan. Ne sitovat viljakasvustolta mahdollisesti ylijääviä ravinteita ja vapauttavat ne seuraavana vuonna viljelykasvin käyttöön. Kasvit myös ylläpitävät ja lisäävät eloperäisen aineksen määrää ja sitä kautta hiiltä pellossa.
Viljelymenetelmiään Henttonen aikoo tarkastella lähemmin. Maan kasvukunnon ja ympäristön huippuosaajamme Netta Leppäranta on kulkenut pitkään Henttosen ja tilan aiemman sukupolven rinnalla. Hiililaskenta on tuonut konkreettisemmin näkyviin tilalla tapahtuneet muutokset ja edistymisen niin hiilensidonnassa kuin kasvukunnon parantumisessakin.
"Tilan viljelykierto on ollut hyvällä mallilla nurmineen, ja nyt olemme tietoisesti pureutuneet maan kemialliseen tasapainoon", Leppäranta toteaa.
Henkilöautojen verran sidottua hiiltä
Viljelykiertoa monipuolistetaan edelleen mm. syysviljan ja nyt myös kerääjäkasvien kautta. Hiililaskurin tuloksesta pystytään yhdellä vilkaisulla toteamaan, onko viljelykasvin ala ollut hiilensitoja vai päästäjä.
"Henttosten tilalla ollaan kiinnostuneita aiheesta ja he ovat avoimia erilaisille vaihtoehdoille hiilensidonnan ja kasvukunnon parantamiseksi", Leppäranta kertoo hyvin sujuneesta yhteistyöstä.
Hiililaskenta tehtiin laskurilla, jossa voi kokeilla esimerkiksi erilaisia skenaarioita viljeltävien kasvien ja muokkausmenetelmien suhteen ja nähdä niiden vaikutus hiilitaseeseen. Sidotun hiilen tonnimäärät eivät kuitenkaan kovin monelle aukea. Laskurissa tonnit pystytään kääntämään ymmärrettävään muotoon vertailemalla tulosta esimerkiksi autojen päästöihin.
"Sitten voi vähän kehaista itseään ja kertoa kaverillekin, että minäpä sidoin saman verran hiiltä peltoon kuin näin monta autoa päästää vuodessa", Henttonen toteaa hymyssä suin.
Haastattelu ja hiililaskenta tehtiin HiiletIn- ja Sääski-hankkeessa.