Jouluna "kystä kyllä"

Joulutunnelma syntyy yhdessäolosta, perinteistä ja jouluherkuista. Täydellisen joulun reseptit kulkevat suvussa. Jouluun satsaaminen on kuitenkin perua ajoilta, jolloin oli puutetta kaikesta. Juhlintaa edelsi paasto, jonka jälkeen joulu antimineen oli aivan erityistä. Nyt istumme ainaisessa juhlapöydässä ja joulun vaatimuksista voi syystä karsia. Samalla tekee hyviä valintoja sekä ympäristön että kukkaron hyväksi.

Tiedetään, että kolmannes hävikkiruuasta syntyy kotitalouksista ja myös ruuan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Hukkaan heitetty ruoka lisää turhaan ympäristön kasvihuone- ja ravinnepäästöjä.

Kuva: Virpi Saari

Suunnitellen, tunne perheesi

Ruualla on ympäristövaikutuksia koko elinkaarensa ajan. Ruuan kasvatuksessa, teollisuudessa, kuljetuksessa, kaupassa, kotona ja jätehuollossa kuluu energiaa ja syntyy päästöjä ympäristöön. Kokonaisvaikutuksia voi merkittävästi hillitä, jos pyrkii hävikin välttämiseen. Nykyään jokainen suomalainen heittää vuositasolla pois reilut 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa.

Perinne, jota kannattaisi edelleen vaalia on ruuan kunnioitus. Kunnioitusta voi osoittaa esimerkiksi tarjoilun etukäteissuunnittelulla ja kohtuuajattelulla. Aluksi voi muistella viime joulua. Mitä ruokia jäi yli? Miksi? Hyvä tapa on ottaa perhe mukaan tarjoilun suunnitteluun ja selvittää, mitä se oikeasti haluaa syödä jouluna. Sen jälkeen ruokavalikoiman karsiminen ja ostoslistan laatiminen on helpompaa. Tärkeää on opetella hahmottamaan, paljonko ruokaa kannattaa ensinkään valmistaa.

Kaupasta ei tarvitse hamstrata liikaa tarvikkeita. Ruoka ei lopu kesken! Hädän hetkellä sitä voi noutaa lisää. Kauppalistan laadinnassa olisi parempi keksittyä määrän sijasta laatuun, sekä suosia lähellä tuotettua ja maistuvaa määrän sijasta.

Kuva: Kirsi Varila

Säilöen, tarjoa oikein

Tuotemerkintöjä ei voi unohtaa. ”Käytettävä viimeistään” -kehotusta on noudatettava tarkoin. ”Parasta ennen” -merkintä sen sijaan kuvaa vähimmäissäilyvyysaikaa. Tällä merkinnällä varustettuja tuotteita voi yleensä käyttää myös jälkeenpäin, kunhan on ensin varmistunut asiasta aistinvaraisesti.

Joulukinkku on hyvää tuoreena, mutta usein sen jouluvaellus pöydän ja jääkaapin välillä kestää jopa uuteen vuoteen saakka. Jo joulukinkkua hankkiessa kannattaa laskea todennäköinen kinkun menekki, joka on raakapainon mukaan n. 200g/hlö. Jos kinkkua syödään useampana päivänä määrää voi hiukan kasvattaa. Ylijääneen kinkun voi hyödyntää maustamalla sen uuteen uskoon esim. aasialaisittain, jolloin maku joulusta on enää muisto vain.

Tarjolle ei kannata nostaa liiallisia ruokamääriä. Ylijäänyt ruoka voidaan säilöä, jos se jäähdytetään kunnolla etukäteen. Jotta säilötty ruoka tulisi myös käytettyä ei voi liikaa korostaa merkintöjen tarpeellisuutta. Ilman nimilappua pakastimessa lojuvat tähteet jäävät varmemmin käyttämättä jälkeenpäin.

Kuva: Kirsi Varila

Hyödyntäen, kokeile näitä:

Joulun ruokatähteet voi jalostaa jälkeenpäin. Lanttu- tai perunalaatikko taipuvat rieskan aineksiksi -ja riisipuuro sämpylän. Porkkanalaatikosta voi paistaa lettuja tai upottaa pannariin ja rosollista keitellä kasvissosekeiton. Kokeilemisen arvoinen on tämäkin resepti:

Kasvispihvit

• 2 dl kypsiä punaisia linssejä
• 2 dl porkkanalaatikkoa
• 1 dl kreikkalaista juustoa
• 1 dl juustoraastetta
• 1 pieni sipuli
• 1–2 rkl maizenaa
• ½ tl suolaa
• ¼ mustapippuria
• hyppysellinen rakuunaa
• 1 kananmuna

Kuullota hakattu sipuli ja sekoita porkkanalaatikon, juustokuutioiden ja juustoraasteen kanssa. Lisää maizena ja kananmuna. Jos taikina jää löysäksi lisää maizenaa tai perunamuusijauhetta.

Mausta suolalla, pippurilla ja rakuunalla.

Kypsennä kasvispihvejä pannulla öljyssä paistaen molemmilta puolilta tai uunissa 180 asteessa n. 20 min.

Hyvää joulua!

t. Anu ja Niina

Kaksivuotinen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke on päättymässä. Se on Maa- ja kotitalousnaisten ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Vesistökunnostusverkoston hanke. Ympäristöministeriö on hankkeen rahoittaja. Maa- ja kotitalousnaisissa hanketta toteutettiin ruoka- ja ravitsemus, sekä maisema- ja ympäristöasiantuntijoiden yhteisponnistuksena. Hankkeen tavoitteena oli tuoda kuluttajille tietoa siitä, miten omilla valinnoillaan voi vaikuttaa vesistöjen tilaan ja ravinteiden kierrätykseen. Hanketoimilla on pyritty ruokahävikin vähentämiseen, vapaaehtoisen vesienhoitotyöhön lisääntymiseen, sekä verkostoitumiseen.

#hukkaruotuun #ravinteetkiertoon #vaikutavesiin

Anu Ainasoja,

maisema- ja ympäristöasiantuntija &

Niina Vihelä,

ruoka- ja ravitsemusasiantuntija

/Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset