Jokitaloilla ruokinta kohdalleen ja keskituotos nousuun

Karjakoot kasvavat ja toimintaympäristö muuttuu. Nämä asettavat nykypäivän viljelijöille uusia vaatimuksia. Osaamistason pitää olla huippuluokkaa ja maitotilaa johdetaan kuin yritystä. Tilan kehittämiseksi toiminnalle asetetaan tavoitteita ja hyvät yhteistyökumppanit ovat tärkeässä asemassa. Näin toimitaan esimerkiksi Sievissä Puistolan tilalla, jossa yrittäjinä toimivat Veikko ja Irina Jokitalo.

Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2014 ja sen jälkeen toimintaa on kehitetty aktiivisesti. Vuoden 2017 syksyllä navetan laajennus saatiin valmiiksi ja siirryttiin robottilypsyyn lehmämäärän lähes tuplaantuessa entisestä. Samalla lehmien ruokinta vaihtui erillisruokinnasta seosrehuruokintaan. Tilan pellot ovat olleet luomussa ja säilörehu tehdään paaleihin. – Säilörehun korjuu tehdään itse, koska oikealla korjuuajankohdalla on merkittävä vaikutus ruokinnan kannattavuuteen ja nurmentuotantolaskurin perusteella oma koneketju on todettu edullisemmaksi kuin urakoitsijalla teettäminen. Lisäksi säilörehun korjuu on yksi mukavimmista töistä koko maatilalla, kertoo Veikko.

Ruokinnan seuranta- ja suunnittelu avainasemassa

Jokaisesta syötettävästä paalierästä otetaan näytteet ja niiden perusteella ruokinnan asiantuntija tekee ruokintasuunnitelman. – Kuiva-aineella on iso merkitys seosruokinnassa ja sitä pitää tarkkailla joka päivä apetta tehdessä, toteaa Veikko. Appeen tekijän silmien kalibrointia pitääkin tehdä säännöllisesti ja siinä apuna ovat ruokinnan tilakäynnit, joissa apehavaintoja tehdään mm. ape-shakerin avulla. – Neuvonnan vahvuus on meidän tilallamme yksityiskohtiin paneutuminen. Toivomme asiantuntijalta rohkeutta puuttua epäkohtiin sekä ehdottaa muutoksia toimintatapoihin, ja sitä olemme saaneet, toteavat Veikko ja Irina. Ruokinnan toimivuutta seurataan lisäksi säännöllisesti tehtävillä Seurantalaskelmilla.

Muutokset umpiajan ruokintaan toivat lisää litroja

Edellisen kevään ruokintakäynnillä keskityttiin ummessaoloajan ruokintaan. Seurantalaskelman perusteella ummikoiden kuiva-aineensyönti ei ollut riittävällä tasolla ja myös navettahavainnot pötsien täyteisyydestä vahvistivat asiaa. – Poikimisten jälkeen lehmät eivät enää heruneet sinne 50 - 60 kiloon niin kuin ennen laajennusta. Muuten lehmät olivat kyllä terveitä ja maitoa tuli tasaisesti, muistelee Veikko. Ummikoiden ruokintaa päätettiin muuttaa ja niille alettiin tehdä oma ape sopivammista säilörehuista. Nykyiset tulokset kertoivat toimivasta muutoksesta. – Lehmät heruvat nyt taas sinne lähemmäs 60 kg ja alkulypsykausi menee ongelmitta. Maitoa menee nyt meijeriin enemmän kuin ennen, Veikko tuumaa tyytyväisenä.

Asenne ratkaisee

Veikon mukaan tavoitteita pitää asettaa ja kun niihin päästään, asetetaan uudet tavoitteet. – Se on sitä jatkuvaa kehittymistä, Veikko toteaa. KPI-mittarit ovat ahkerassa käytössä verratessa tuloksia muihin tuottajiin. Tavoitteena on päästä EKM-tuotoksessa robottitilojen ykköseksi. Muutoksia toimintaan on tulossa myös peltopuolelle, kun tulevana kesänä siirrytään takaisin tavanomaiseen viljelyyn. Lisäksi haaveissa on laajennus toiseen lypsyrobottiin parin vuoden sisällä. – Yksin siihen emme kuitenkaan pysty, vaan apuna ja suuntaviivoja vetämään tarvitsemme hyviä yhteistyökumppaneita. Yhtenä niistä toimii ProAgria, jonka vahvuutena on se, että saman katon alta löytyy laaja osaaminen, Veikko toteaa.

Puistolan tilan toteuma 2015-2019 ja tavoite 2020. Tavoitteeseen tilanväki pyrkii aktiivisella seurannalla, tuloksia analysoimalla ja johtopäätöksiä tekemällä.

Veikon TOP 3 vinkit: