Johda maan kasvukuntoa

– Työskentelin aikaisemmin Knehtilän luomutilalla Hyvinkäällä ja sain siellä hyvää oppia luomuviljelystä. En ole siirtymässä luonnonmukaiseen tuotantoon, mutta viljelymenetelmäni ovat muuttuneet regeratiiviseen eli uudistavaan suuntaan, Maisi sanoo.

Ennen omistajanvaihdosta tilalla viljeltiin pääasiassa kevätviljoja. Sekin viljelykierto toimi, mutta maaperän orgaanisen aineksen määrää kevätviljat eivät kasvattaneet. Muokkausta oli vuosien saatossa kevennetty ja iso osa 180 hehtaarin alasta kylvettiin suoraan ilman muokkausta.

Viljelykierto kuntoon

Niklas Maisi alkoi laajentaa kasvivalikoimaa. Ykkösprioriteettina oli talvehtivien kasvien lisääminen.

– Tänä talvena jo yli 80 prosenttia pinta-alasta luetaan kasvipeitteiseksi. Kumina on osoittautunut erinomaiseksi kasviksi. Viljelen sitä lähes 50 hehtaarilla. Ruista kylvin syksyllä yli 30 hehtaaria, koska kiinnityshinta oli hyvä. Syysvehnää on 25 hehtaarilla. Lisäksi hevosheinää kasvaa 20 hehtaarilla ja sitä kylvän keväällä lisää, Maisi luettelee.

– Vakiintunutta viljelykiertoa minulla ei vielä ole, mutta se on syntymässä. Nurmet kuuluvat kiertoon. Talvehtivien kasvien osuus pysyy myös isona. Ensi keväänä kylvän vain 30 hehtaaria kevätvehnää ja mahdollisesti myös hernettä.

Maisin tavoitteena on jatkossakin minimimuokkaus. Suorakylvön lisäksi tilalla käytetään kultivaattoria ja lautasäestä. Nurmet lopetetaan edelleen kyntämällä.

Talvi on ollut Etelä-Suomessa jälleen vaihteleva, mutta helmikuun alussa tilan viettävillä pelloilla ei ollut jääpeitettä, ei juuri lumipeitettäkään. Viime kevään kaltaista syyskasvien massatuhoa ei näyttäisi olevan tulossa.

Maan mururakenne on nurmen alla kunnossa, kerrostumia ei näy. Hyvän mururakenteen omaava maaperä ottaa paremmin vastaan kuivat ja märät jaksot.

Biokompostia peltoon

Orgaanista ainesta Maisi on jo ostanut tilan ulkopuolelta.

– Ostin Helsingin seudun ympäristöpalveluilta 800 tonnia biojätekompostia. Sitä on levitetty noin 70 hehtaarille. Orgaanista ainesta tuli kymmenisen tonnia hehtaarille. Kompostia ei voinut levittää enempää, sillä vastaan tulivat typpi- ja fosforirajoitukset. Tekisi mieli kokeilla myös muita maanparanteita, mutta kustannuksista johtuen niitä ei pysty ostamaan suuria määriä kerralla.

– Heinäkaupan yhteydessä olen kuullut, että hevosenlantaakin olisi hyvin tarjolla. Pitää tutustua siihen paremmin. Hevosenlannan laajemman käytön esteeksi voi muodostua korkea fosforipitoisuus.

Maisi on käsitellyt kipsillä kaikki ne Vantaanjoen valuma-alueen lohkot, joille on eri hankkeiden kautta saanut ilmaisen kipsikäsittelyn. Kalkitukset tilalla on hoidettu aina säännöllisesti.

Nollakuituunkin Maisi on tutustunut, mutta ei ole ainakaan vielä tarttumassa siihen. Nollakuitua voi levittää kerralla suuria määriä, mutta sen hyvät vaikutukset alkavat näkyä vasta vuosien päästä.

Tilan maalajeissa on laajaa vaihtelua. Korkeimmilla kohdilla maa on kivennäispitoista hietaa, hiesua ja hiuetta. Jokilaaksoihin laskeuduttaessa savipitoisuus kasvaa. Maisi haluaa lisätä multavuutta kaikilla lohkoilla.

Hankkeista tukea

Aktiivisena yrittäjänä Niklas Maisi hakee tietoa kasvuolojen parantamisesta monista lähteistä, muun muassa kehittämishankkeista.

– Olin mukana Tyvi-hankkeessa, jossa kartoitettiin tarkoilla tutkimuksilla parinkymmenen pilottitilan maaperän rakennetta. Odotan mielenkiinnolla lopullisia tuloksia. Pikatesteissä pellollakin jo näki maaperän kunnon laajan vaihtelun, Maisi sanoo.

Maisi lähti mukaan myös Tyvi-hanketta seuraavaan Hikka-hankkeeseen (Hiiltä ja kasvua Etelä-Suomen pelloille), jossa tutkitaan reilulla kymmenellä pilottitilalla tehokkaimpia konsteja maan kasvukunnon edistämiseen. Aina kasvinvuorotus ei riitä, vaan tarvitaan myös järeämpiä keinoja.

– Jos tiivistymä on paha, vaatii se yleensä jankkuroinnin ja sen jälkeen maan rakennetta parantavan kasvin. Kertaluonteinen kyntökin voi olla hyvä ensiapu. Tiivistymän rikkominen pelkillä syväjuurisilla kasveilla saattaisi viedä vuosikausia, erikoistutkija Riikka Keskinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Jankkurointi on tehtävä taiten, jottei sillä vain pahenneta tilannetta.

– Jankkurin piikit ulotetaan vain tiivistymän alareunaan asti, ei syvemmälle. Jankkurointi vaatii aina kuivat olot. Märällä maalla sitä ei saa tehdä. Olisi hyvä, jos jankkuroitavalla lohkolla kasvaisi jo entuudestaan nurmi, jonka voi jättää kasvamaan jankkuroinnin jälkeen. Muussa tapauksessa käsitellyille kohdille kylvetään syväjuurisia kasveja.

Keskinen kannustaa kokeilemaan rohkeasti myös uusia alus- ja kerääjäkasveja perinteisten italianraiheinän ja apilan lisäksi. Oikeiden kasvilajivalintojen tueksi hankkeessa mitataan myös eri kasvilajien tuottaman biomassan määrää, jolla on suora vaikutus hiilensidontaan ja orgaanisen aineksen kertymiseen maahan.

Hikka-hankkeessa pilottitiloille levitetään myös puupohjaisia maanparannuskuituja.

– Todennäköisesti levitämme ensi syksynä kompostoituja ja kalkkistabiloituja kuituja. Tutkimme eri maanparannusmenetelmien vaikutuksia sadontuottoon, maan rakenteen kestävyyteen ja tiiviyteen. Seuraamme myös muutoksia maan mikrobistossa, Keskinen kertoo.

Keskisen mukaan peltomaan rikkipitoisuudet ovat olleet yleisesti laskussa ilmalaskeuman ja lannoituksen vähenemisen seurauksena. Ravinnekuiduilla maahan saadaan myös rikkilisä.

Tyvi- ja Hikka-hankkeita toteuttavat yhteistyössä Luonnonvarakeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Etelä-Suomi. Tyvi-hankkeessa etsittiin mittausmenetelmiä, jotka paljastavat hyvän ja huonon maan rakenteen erot.

– Tyvi-hankkeessa mukana olleille viljelijöille suositeltiin tulosten perusteella kohdennettuja maanparannustoimia. Hikka-hankkeessa lohkokohtaisten toimien vaikuttavuutta seurataan yhdessä pilottiviljelijöiden kanssa. Hanke järjestää myös kaikille avoimia peltopäiviä, tutkijayliopettaja Outi-Maaria Sietiö Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Satokartoitus uutena

Niklas Maisi tarkentaa ensi kesänä viljelyään myös satokartoituslaitteella. Hän tilasi puimuriin jälkiasennettavan FarmTRX-satokartoittimen. Hintaa laitteelle tuli 2 400 euroa.

– Odotan mielenkiinnolla satokarttoja. Kartoituksen avulla pystyn kohdentamaan panokset paremmin hyvän kasvupotentiaalin omaaviin kohtiin. Huonojen kohtien osalta pitää päättää, panostanko niiden parantamiseen vai jätänkö huonot kohdat kokonaan ilman panoksia.

Lannoitusta Maisi on tähänkin asti täsmäyttänyt siten, että hän antaa hyvin maltillisen kylvölannoituksen ja lisää kasvustoon typpeä sääolojen mukaan. Tähän liittyen tilalle tulee ensi kasvukaudeksi FieldSense-sääasema, jolloin lämpösumma ja sademäärä ovat tarkasti tiedossa.

– Olen myös kiinnostunut kokeilemaan, voisiko lisätyppeä antaa lehtilannoituksena. Kasvit pystyisivät kenties hyödyntämään nestemäisen typen paremmin kuin rakeina annettavan täydennystypen.

Hikka-hankkeeseenkin sisältyy lehtilannoituskoe, jossa kasveille ruiskutetaan sinkki- ja mangaanipitoista hivenlannoitetta. Koe tulee tarpeeseen, sillä hivenravinteiden imeytymisestä kasviin lehtien kautta on saatu aikaisemmissa kokeissa ristiriitaisia tuloksia.

Maaperän hyvinvointiin ja hiilensidontaan liittyvät myös hiilikrediitit, joista maatilat voivat jatkossa saada rahaa.

– Seuraan mielenkiinnolla hiilikrediittien kehittymistä. Lisätulona se olisi hyvä, mutta vielä ei ole tietoa, millä tavalla hiilen sitomista mitattaisiin ja miten sopimus sitouttaisi tiettyihin viljelymenetelmiin. Entä jos jonain vuonna kasvusto ei sidokaan sovittua määrää hiiltä? Pitääkö viljelijän maksaa silloin rahaa toiseen suuntaan, Maisi pohtii.

Maisin tilalla ei ole vielä tehty hiilitaselaskelmaa. Hikka-hankkeessa se on kuitenkin luvattu toteuttaa.

Hoitosuunnitelma viitoittaa tietä

ProAgriat tarjoavat maan rakenteen parantamisesta kiinnostuneille viljelijöille maan kasvukunnon hoitosuunnitelmaa. Suunnitelmassa tarkastellaan maatilan ongelmalohkoja ja tehdään niille pitkän aikavälin kunnostussuunnitelma. Hoitosuunnitelman voi teettää Neuvo 2030 -tukirahalla.

– Suunnitelman laatiminen alkaa maan rakenteen aistinvaraisella arviolla ja kuivatustilan selvittämisellä. Lisäksi kartoitetaan lohkon ravinnetila, kationin vaihtokapasiteetti, satotulokset ja sadon laatu, Netta Leppäranta ProAgria Etelä-Suomesta kertoo.

– Alkutarkastelun jälkeen lohkoille laaditaan maanparannusaineiden käyttösuunnitelma ja maaperän rakennetta parantava viljelykierto. Myös tilan konekanta käydään läpi ja katsotaan, mitkä työvaiheet voivat aiheuttaa tiivistymistä.

Maan kasvukuntoa voi mitata myös hiilensidonnan kautta. ProAgria julkisti tammikuussa Minun Maatilani Wisuun liitetyn lohkokohtaisen hiilitaselaskelman. Laskelma tuo näkyväksi sekä maaperään että kasvustoon sitoutuneen hiilen.

Hiilitaselaskelma auttaa hahmottamaan viljelyteknisten toimien vaikutuksia maan orgaanisen aineksen määrään, mikä puolestaan auttaa kehittämään viljelyä ilmastoystävälliseen ja ympäristövastuulliseen suuntaan. Laskuri on Wisun lisäksi kaikkien viljelijöiden käytössä verkossa maksutta.

Näin onnistut kerääjäkasveilla

Viljelykasvin alle kylvettävillä kerääjäkasveilla saa maaperään orgaanista ainesta, kuohkeutta ja tietyillä kasveilla myös typpeä. Kevätviljojen viljely pienentää maan hiilivarastoa keskimäärin 300 kiloa hehtaaria kohden vuodessa. Viljakasvuston kuluttaman hiilen pystyy palauttamaan jopa kokonaisuudessaan maahan kerääjäkasvien avulla. ProAgria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Netta Leppäranta antaa vinkkejä onnistuneeseen kerääjäkasvien viljelyyn.

1. Aloita kerääjäkasvikokeilut matalaksi jäävillä kasveilla, kuten valkoapilalla tai italianraiheinällä. Korkeammat kasvit, kuten puna-apila ja mailaset, tuottavat enemmän juuristoa, mutta niiden riskinä on kasvaminen viljelykasvin päälle, jolloin sadonkorjuu hankaloituu.

2. Typpeä sitoviksi kerääjäkasveiksi sopivat apilat ja mailaset. Muiksi kerääjäkasveiksi sopivat lähes kaikki heinät, kuten raiheinät, nadat ja timotei. Kullekin tilalle parhaiten sopivat kerääjäkasvit löytyvät omien kokeilujen kautta. Kokeile kerääjäkasveja ensin pienellä alalla.

3. Kerääjäkasvin voi kylvää useammalla eri tavalla: piensiemenlaatikosta samaan aikaan viljelykasvin kylvön kanssa, ruiskutuksen yhteydessä, mönkijään kiinnitetyllä piensiementen kylvölaitteella tai sekoittamalla kerääjäkasvin siemenet kylvösiementen joukkoon.

4. Kasvinsuojeluaineiden valinnassa pitää huomioida kerääjäkasvi. Yleensä kasvinsuojelu ei muodostu ongelmaksi viljelykasvi-kerääjäkasvikasvustossa.

5. Kerääjäkasveille maksetaan kuluvanakin vuonna hehtaarituki, jonka suuruus tullee olemaan hieman alle 100 euroa hehtaarilta.

Juttu on julkaistu alun perin Maatilan Pellervossa

Lähde: 

31.1.2023. Maatilan Pellervo 2/2023: Maan kasvukunto -kokonaisuus

Teksti: Markku Pulkkinen

Kuvat: Markku Pulkkinen ja Niklas Maisi