Jättipalsami leviää luonnossa holtittomasti

Poks! – Tuo paukkukukkanakin tunnetun jättipalsamin siemenkodan avautumisesta kuuluva ääni ei ole toivottua kuultavaa loppukesästä. Mikäli jättipalsami pääsee kukkimaan ja kukista kehittymään siemenkota, niin leviää siemeniä ympäriinsä ja jättipalsaminen leviäminen mahdollistuu.

Suomessa jättipalsami kasvaa usein asutuksen läheisyydessä, koska se on yleensä alun perin tuotu koristeeksi ja mehiläiskasviksi puutarhoihin. Se on levinnyt ihmisten avustuksella eri puolille maata jo Perä-Pohjolaa myöten. Pihoilta se kulkeutuu edelleen sopiviin kasvupaikkoihin, mm. tunkioille, rannoille, ruovikoihin ja pellonlaiteille. Se leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia myöten. Laji lisääntyy vain siementen avulla. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet leviävät uusille kasvupaikoille ihmisten, kasvinosien siirron tai eläinten välityksellä. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa, kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle. Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat sen luontoon leviämistä.

Tavoitteellista hävitystyötä

Kesän 2021 aikana jättipalsamikasvustoja hävitettiin erityisesti Kauhajoen Hyypänjokilaaksossa sekä Kurikan Pitkämönluoman ympäristössä. Alueen maanomistajia aktivoitiin jättipalsamiesiintymien poistoon ja roskalavoille kerääntyikin jätesäkkejä melkoinen määrä. Kaikki maanomistajat eivät pystyneet itse hoitamaan esiintymien poistoa, joten heille tarjottiin työhön apua.

Kitkentää ennen kukintaa

Helpoin keino jättipalsamiesiintymien poistoon on pienillä esiintymillä kitkentä silloin, kun kasvi ei ole päässyt vielä kukintavaiheeseen. Silloin kasvijäte on turvallista hävittää kompostoimalla. Varsinkin Kurikan Pitkämönluomalla jättipalsamiesiintymät ovat päässeet laajoiksi, joten niitä on järkevää niittää viikatteella tai trimmerillä.

Laajoissa esiintymissä on usein monessa eri kasvuvaiheessa olevia yksilöitä. Mikäli kasvijäte jätetään paikalleen, on olemassa vaara, että joistain kukista pääsee kehittymään siemeniä. Jätteet on kerättävä jätesäkkeihin ja kuljetettava roskalavoille. Kasvijäte päätyy näin polttojätteeksi. Vaasan kaupunki on kokeillut kasvukauden aikana esimerkiksi jättipalsamikasvustojen höyryttämistä torjuntakeinona.

Ihastuttaa ja vihastuttaa

Jättipalsami vihastuttaa, mutta myös ihastuttaa. Kukat ovat kauniita ja niissä esiintyy eri punaisen sävyjä. Sitä on pidetty erinomaisena maanpeitekasvina. Kasvustoja ei voi mennä poistamaan ilman maanomistajan lupaa, vaikka haluaisitkin suojella alkuperäistä luontoa tältä vieraslajilta. Kukkien keruu on kuitenkin jokamiehen oikeus! Kurikassa kokeiltiin myös vuohilaidunnusta. Vuohet toimivat hyvin haastavassa maastossa, mutta hankaluus oli niin kyky karkailla.

Torjunta jatkuu

Hankkeen jatkoaika mahdollistaa, että kesän 2022 kasvukautena jatketaan torjuntatoimia maastossa maanomistajavoimin. Kauhajoella on tarkoitus toteuttaa kansainvälinen työleiri kesäkuussa. Inspect-vieraslajien torjuntahankkeessa kehitämme toimintamalleja, joilla tor­jutaan jättipalsamin ja kurtturuusun leviämistä. Hanke jatkuu 30.6.2022 saakka. Hanketoimijoita ovat Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset, (ProAgria Etelä-Pohjanmaa) Etelä-Pohjanmaan ELY, Vaasan kaupunki, Metsähallitus, sekä Ruotsissa Uumajan kaupunki ja Västerbottenin lääni. Kurikan ja Kauhajoen kaupungit ovat mukana tukemassa hanketta.