Viljelijä Toni Lindqvist vastaa aamulla puhelimeen tilansa pihalta muun perheen vielä nukkuessa. Tilalla tavoitellaan peltoalan sijaan taloudellisia tuloksia järkevillä panostuksilla, mistä hyötyy sekä ilmasto että ympäristö.
- Menen viljelyssä talous edellä, ja ilmastoviisaus tulee siinä sivussa. Ja hyvä niin, en vähättele ilmastonäkökulmaa. Mutta ei viljelijä voi omalla kustannuksellaan olla maailman pelastaja, Toni Lindqvist toteaa.
Tavoitteena on pitää pellot mahdollisimman vihreänä ja työteko jouhevana maan rakennetta säästäen. Päätoimisena viljelijänä on mahdollisuus mennä pellolle silloin, kun pelto antaa siihen mahdollisuuden. Maaperä on tärkein, vaikka Toni arveleekin pahoittavansa monen vanhemman sukupolven edustajan mielen mielipiteellään.
- Yksi sukupolvi on päässyt maaperän hoidossa liian helpolla. Vielä 80-luvulla oli karjaa ja pellot kunnossa. Niistä otettiin hyviä satoja vielä 90-lukukin, mutta sen jälkeen on kehitys pysähtynyt ja kääntynyt jopa päinvastaiseksi. Nyt on tärkeintä saada maaperä kuntoon.
Voittajina syysviljat
Tilalla on kokemusta rukiin ja syysvehnien kovista keskisadoista. Hyvä tulos on monen tekijän summa. Yksi suurimmista tekijöistä on kevätviljojen vaihto syysviljoihin, jotka eivät kärsi yhtä paljon kuivuudesta tai märkyydestä. Ne ovat myös selviytyneet hyvin talvista.
Viljelyvalikoimissa ovat myös syysrapsi, kevätvehnä, kaura, mallasohra, kumina, kevätrapsi, herne ja härkäpapu. Rukiin ja syysvehnän lisäksi näistä viljellään kuutta lajia kerrallaan aina 50 hehtaarin kokonaisuuksissa, mikä vastaa tilan siilokokoa ja tekee työnteosta jouhevaa. Monimuotoisuutta tuovat kerääjäkasvit, joita Toni viljeli jo ennen kuin ne niistä innostuttiin laajemmin.
- Filosofiani mukaan minulle riittää, kun apila kasvaa hyvin satokasvin aukkopaikoissa, vaikka se ei välttämättä riitäkään tarkastajalle. Apila toimii pääasiallisena kerääjäkasvina ja voi ponnistaa kasvuun koko lohkolla sadonkorjuun jälkeen.
Tietoa on hyvä etsiä
Tänä vuonna tilalla on ensimmäistä kertaa reilummin monimuotoisuuspeltoa, kun ojituksen päälle kylvettiin riistapeltoa. Yhdessä ProAgrian huippuasiantuntija Netta Leppärannan kanssa on pohdittu, miten täydennysojituksen ja kunnostuksen saisi sopimaan viljelyyn. Kesäkuussa kylvetty ruis, persianapila ja maanmuokkausretikka ovat tuottaneet oikein hyvän kasvuston.
Myös kuminaa ja syysrypsiä on perustettu kokeiluluontoisesti suojaviljan kanssa. Onnistuessaan se mahdollistaa pienemmät kustannukset ja muokkaustarpeen. Erilaista tietoa on hyvä etsiä ja myös kyseenalaistaa.
- Raiheinä on helppo ja halpa, mutta en lähtenyt sille tielle. Parasta on hakea tietoa erilaisista kokemuksia ja etenkin epäonnistumisista, Toni kannustaa.
