Ilmastoviisaalla viljelyllä menestykseen
Talviaamuna sikatilan pihamaalla tulee vastaan hyväntuulinen yrittäjä Timo Latva-Koivisto Ilmajoen Koskenkorvalta. Kirpeä pakkasaamu ei ole
Tuntuva kustannusten nousu kotieläinten rehuissa sekä tuotantopanoksissa pistää kuitenkin miettimään, miten kannattava viljely turvataan. Peltopuolen hiomiseksi huippuunsa on tilalle päätetty tehdä viljelyn kehittämisohjelman mukainen viljelysuunnitelma yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan Tuomas Pennalan ja Perttu Perälän kanssa. Viljelyn kehittämisohjelmassa käydään läpi tilan tuotannon lähtötilanne ja asetetaan viljelylle seuraavat tavoitteet. Tavoitteille haetaan ratkaisut, joita aletaan toteuttaa ja seurata. Näin kaikilla on tiedossa päämäärä, mitä kohti mennään.
- Olen tyytyväinen viljojen hehtolitrapainoihin. Ohrat ovat olleet lähes poikkeuksetta 70:n tienoilla. Valkuaispitoisuutta pitäisi saada lisää, ja ainahan sitä satoa saisi tulla vähän enemmän, Timo toteaa.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan Juha Mäkelä on ottanut koneellisesti paikkakohtaiset edustavat viljavuusnäytteet, joista nähdään, että rikki on usealla lohkolla huonohkolla tasolla.
- Tuo alkaa olla yleinen puute. Rikkiä tarvitaan etenkin orgaanisen typen hyödyntämiseen, joten rikkilannoitus on tarpeen, että karjanlantojen typet saadaan potkimaan valkuaisen muodostukseen, Perttu muistuttaa.
Rikkiä voidaan lisätä karjanlantaan boostina tai huolehtia sen saannista rakeisena lannoituksena. Yhdessä tutkimuksessa rikin ruiskutus lippulehdelle nosti valkuaista lähes prosentilla, joten myös ruiskutus on varteenotettava vaihtoehto.
- Edes jonakin nättinä kesäiltana olisi mukava grillata perheen kanssa, joten lehtilannoitteen pitäisi olla sellainen, ettei se vaadi ylimääräistä ruiskutusta, Timo toivoo hymy huulillaan.
Kehittämisohjelmaan kirjattiin, että tautiaineiden ja korrensääteen kanssa sopiva rikkipitoinen lehtilannoite täytyy vielä etsiä. Timo mainitsi hankkineensa pintalevittimen, joka innosti asiantuntijat nostamaan esiin jaetun lannoituksen hyötyjä.
- Yksi keino valkuaisen nostoon on täydennyslannoitus viljan tähkimisen aikaan, mikäli kasvustokäynnin lehtivihreämittauksissa lippulehdeltä on vajausta typestä, Tuomas totesi.
Satotasojen nostossa Timo näki tärkeäksi peltojen erilaisten alueiden tunnistamisen ja sitä kautta heikompien kohtien ongelmien todentamisen esimerkiksi kuoppatestien avulla. Molemmilla asiantuntijoilla on kokemusta satokartoituksesta, ja aihe herätti Timon kiinnostuksen.
- Näillä puheilla taitaa lompakko keventyä satokartoittimen verran, Latva-Koivisto summasi.
Kasvintuotannon asiantuntijat Tuomas Pennala ja Perttu Perälä
Lue lisää viljelyn kehittämisohjelmasta.
Tutustu myös muuuhun kevään asiakaslehden sisältöön.