Ihastjärven pato kunnostettiin maanomistajien yhteistyönä

Vuonna 1965 perustettu Ihastjärven laskuojanperkausyhtiö oli aikanaan tehnyt pohjapadon, joka uusittiin vuonna 1995. - Ajan saatossa puusta rakennettu pato oli alkanut lahota ja siirtyä pois paikaltaan. Oli aika uusia pato vastaamaan nykypäivän asetuksia, maanomistaja Pekka Häkkinen kertasi padon vaiheita.

Patohanke lähti liikkeelle erään aktiivisen maanomistajan huomioista ja yhteydenotosta ELY-keskukseen. ELY-keskus tarkisti padon tilanteen maastossa ja totesi sen vaativan kunnostusta ja ajantasaistamista ja kääntyi Häkkisen puoleen, joka toimii Ihastjärven laskuojan perkausyhtiössä toimitsijamiehenä. Sen jälkeen laitettiin kokousta pystyyn ojitusyhteisön jäsenten kesken. - Yhteistyön muodostamiseksi avoin keskustelu ja kaikille jäsenille tiedottaminen on tärkeää, ennen kuin hankkeisiin ryhdytään, painottaa Häkkinen.

Patoa suunniteltaessa mietittiin sopivaa materiaalia rakenteeseen. Keskusteluissa ehdotettiin kivipatoa tai metallista valmistettua patoa. Metallin hinta oli noussut voimakkaasti osin Ukrainan sodan takia, joten päädyttiin uusimaan pato betonista itse valaen.

Alueen ojitusyhteisössä on noin 15 maanomistajaa. Yhteistyö rakentui pääosin päätoimitsijamiehestä ja muutamasta jäsenestä, joiden kanssa käytiin keskustelua käytännön teknisestä toteutuksesta. Patoa toteutettiin talkootyövoimin ja urakoitsija teki maansiirtotyön. Päävastuu jäi kuitenkin Häkkisen kontolle, joka teki taustaselvityksiä ja etsi paljon tietoa. Rahoitusmahdollisuuksia tutkittiin myös, mutta hankkeen todettiin olevan sen verran pieni, ettei se saisi rahoitusta.

Padosta syntyneet kulut jaettiin ojitusyhteisön sääntöjen mukaisesti. Jokaisen tilan osuus toimenpiteiden kustannuksista esitettiin prosentteina, jotta summat jakautuvat tasapuolisesti. Prosentit saatiin laskemalla kunkin jäsenen hyötyalueen pinta-ala. Hyötyalue on alue, jolle yhteinen esim. ojitus tuottaa hyötyä ja alueen sisällä olevat kiinteistöt ovat jäseniä. Kulut jakautuivat jäsenten välillä erisuuruisilla summilla aina paristakympistä useampaan sataseen. Häkkinen koki hyötyalueen pinta-alaperusteisuuden monimutkaiseksi systeemiksi kulujen tasaamisessa.

Uusi pato valmistui vuonna 2022. Hankkeen aloittamisesta sen päättymiseen kesti noin puoli vuotta. Valmisteluissa meni kauemmin aikaa kuin itse työn toteutuksessa. Hanketta tehtiin omalla ajalla työajan ulkopuolella, jonka vuoksi toteutuksen kesto venähti. Kun pato saatiin asennettua paikoilleen, siinä todettiin mittavirhe, joka piti korjata jälkikäteen. - Yhteistyö oli sujuvaa kaikilta osin ja ELY-keskuksesta saatu apu oli hyödyllistä. Vähemmällä selvityksellä olisi päässyt, jos mukana olisi ollut vesitekniikan ammattilainen, Pekka Häkkinen toteaa.