15.2.2019 3 min lukuaika

Hyväkuntoinen maa palkitsee viljelijän

Name: Agency Leroy
Price range: $

15.2.2019 3 min lukuaika

Otto Hyssälä varautuu äärioloihin ja pohtii millä keinoin pellot jäisivät häneltä seuraavalla polvelle entistä paremmassa kunnossa.

Hongiston tilaa Liedon ja Paimion rajalla luotsaa kolmekymppinen Otto Hyssälä. Hän on ammatiltaan viljelijä ja rakennusinsinööri. Vanhempien tilalle tehtiin sukupolvenvaihdos muutama vuosi sitten, jolloin tila myös yhtiöitettiin. Samoihin aikoihin alkoi OSMO-hanke, johon Hyssälä lähti heti mukaan. Vaikka viljelykierto oli jo aiemmin monipuolinen, pohti Hyssälä, millä keinoin pellot jäisivät häneltä seuraavalle polvelle entistä paremmassa kunnossa.

- Hankkeen myötä ajatteluun iskostui, mitä on järkevää tehdä, jotta maan kasvukunto ja satotuotot olisivat nousujohteiset. Viljelijät voisivat kysyä itseltään useammin, miksi joku asia tehdään niin kuin tehdään, kiteyttää Hyssälä.

Tällä hetkellä viljelyssä on lähialueelta vuokramaineen 140 hehtaaria ruista, syysvehnää, ohraa, rapsia ja härkäpapua. Pinta-alaa on hieman lisätty viime vuosina.

- Savimaa on helposti tiivistyvää, joten keväisin on haastavaa tietää, koska on riittävästi kosteutta kylvöille ja koska taas liian märkä pohjamaa.

Suurin osa kasvialasta on kuivuutta paremmin kestävällä syysviljalla, monestakin syystä. Aikaa säästyy, eikä kevääseen kerry isoa työmäärää. Syyskylvöiset kasvit pitävät maanpinnan kasvipeitteisenä ja sitovat kesästä jäljelle jääneet ravinteet syksyllä hyödynnettäviksi, mikä on Hyssälän mielestä merkittävä etu.

- Olemme myös luopuneet pitkälti kynnöistä eroosion hillitsemiseksi. Pellot pääasiallisesti kultivoidaan tai lautasmuokataan.

Syysviljojen pienemmät riskit

OSMO-hankkeessa tutkittiin yhdessä muiden viljelijöiden kanssa maan kasvukuntoa ja parantamista. Tietämys vaihtoehtojen määrästä kasvoi selvästi. Tila oli yksi Varsinais-Suomen kolmesta koetilasta, ja sen koelohkoilla järjestettiin useampi pellonpiennartilaisuus.
- Se oli hienoa, että Osmo-hankkeessa mukana olleet viljelijät olivat vilpittömästi todella innostuneita, sanoo hankkeen tapahtumissa aktiivisesti mukana ollut ProAgrian asiantuntija Heikki Ajosenpää.

Hyssälän pelloille tehtiin monenlaisia toimenpiteitä, kuten ojanperkuuta, kipsinlevitystä, jankkurointia, viherlannoitusta, salaojien huuhtelua, pinnan muotoilua ja kalkitusta. Muutama kesä sitten parikymmentä ryhmäläistä etsi pellolta salaojia, mikä sujui nopeasti isolla porukalla.

- Yksi konkreettisimmista muutoksista on kananlannan käytön aloittaminen lannoitteena viimeisen kahden kasvukauden aikana, eli keinolannoitteiden määrää on voitu vähentää, sanoo Hyssälä.

Märällä pellolla väärät toimenpiteet tiivistävät maata entisestään. Syysviljojen viljely vähentää tiivistymisriskiä, koska ne pystytään usein puimaan ennen syksyn sateita. Myös rengasvalinnoilla on merkitystä, ainoastaan ruiskutukset ja puinti hoidetaan ilman paripyöriä. Pelloilla yritetään saada aikaan positiivinen kierre, jossa hyvät sadot ruokkivat toisiaan.

Varaudu juurevilla kasveilla ja multavalla maalla

Hyssälän tavoitteena kasvukunnon paraneminen ja isojen satoheilahtelujen pieneneminen. Mitä parempi kasvukunto, sitä tehokkaammin maa sitoo hiiltä. Se taas johtaa pitkällä aikavälillä eloperäisen aineen eli multavuuden nousuun, mikä puolestaan parantaa maan vedenpidätyskykyä. Lisääntynyt mikrobitoiminta auttaa ravinteiden vapautumiseen viljelykasvien käyttöön.

- Hyvin pidetty maa on ilmastoteko jo itsessään, ja sen hyödyt viljelijälle ovat moninaiset. Ääriolosuhteisiin voi varautua parhaiten juurevilla kasveilla ja maan multavuudella, painottaa Hyssälä.

Syyskylvöiset kasvit kestävät paremmin kuivuutta pitkien juuriensa ansioista. Kerääjäkasveissa on Hyssälän mukaan mahdollisuuksia, ja hän seuraa muiden kokemuksia kiinnostuneena. Selkeä muutos tilalla on se, että pellot pyritään pitämään kasvipeitteisenä talven yli. Se ja kynnön välttäminen on ilmastoteko parhaimmasta päästä.

- Viljelijät kaipaavat valmiiksi pureksittuja reseptejä siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Käytössä on jaettu lannoitus, eli lohkoja lannoitetaan pitkin kasvukautta. Tulevaisuuden suurimpana uhkana hän näkee ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit, kuten tuholaisten lisääntyminen tai talvien häviämisen.

- Kaikki järkevät keinot ovat käytössä, ja teen sen, mihin voin omilla toimilla vaikuttaa. Hyväkuntoinen maa palkitsee myös viljelijän, sanoo Hyssälä.