Hyvä maa on kuin mustaa raejuustoa

Mistä tunnistaa hyvän maan? Hyvä maa näyttää mustalta raejuustolta. Sen mururakenne on kauniin pyöreä, isoissa kokkareissa on erotettavissa matojen ja juurten reikiä ja haistettaessa maa tuoksahtaa perunakellarilta. Miten sitten voi selvittää maan kunnon? Maanäyte- ja viljavuusanalyysit kertovat omaa tarinaansa, mutta maan varsinaisen rakenteen tutkimiseksi täytyy tonkaista pintaa syvemmälle lapiotestin avulla.

Helli kovia kokenutta maata
Ilmastosoturit-hankkeen koelohkoilla kierrettiin lapion kanssa lokakuussa. Hanke tutkii hiilen sitoutumista maaperään ja siinäkin prosessissa maan kasvukunnolla on olennainen vaikutus. Koelohkoilla havainnoitiin mm. miten erilaiset viljelykäytännöt vaikuttavat maan tiivistymiin. Lohkoilta löytyi laidunnuksen aiheuttamia pintamaan tiivistymiä, mutta myös mm. rehu- ja viljapelloilta löytyi syvempien maakerrosten tiivistymiä, jotka ovat aiheutuneet raskaiden koneiden painosta yleensä märällä pellolla.

Asian tiimoilta on kuitenkin turha ruveta ketään sättimään tai neuvomaan, sillä jokainen varmasti tietää, että toisinaan pellolle on vain pakko mennä vaikka olosuhteet eivät olisi otolliset maan rakenteen kannalta. Ideana ei ole aina olla täydellinen vaan muistaa se tärkein: tasapaino. Maan rakenteen kannalta epäotollisia toimenpiteitä täytyisi pyrkiä tasapainottamaan sille otollisilla toimenpiteillä. Syviä tiivistymiä voi rikkoa jankkurilla ja syväjuuristen kasvien avulla, lepojaksot ja miltei jatkuva kasvipeitteisyys hellivät kovia kokenutta maata.

Pidä huolta työtovereista
Pelkkä tiivistymien estäminen ja hoitaminen ei kuitenkaan riitä maan kasvukunnon ylläpitoon. Viljelijän on myös pidettävä huoli tärkeimmistä työtovereistaan: maaperän mikrobeista ja pieneliöistä. Ne ovat avainasemassa paitsi kasvukunnon ylläpidossa myös peltomaiden hiilensidonnassa.

Kuiva oljen korsi käy äkkiä köyhäksi sapuskaksi maaperän pieneliöille kuten madoille. Siksi onkin tärkeää huolehtia maaperän orgaanisen aineksen lisäyksestä ja riittävän monipuolisesta viljelykierrosta. Esimerkiksi karjanlanta, viherlannoitusnurmet ja kerääjäkasvit ovat hyviä tapoja lisätä orgaanisen aineksen määrää pellossa. Kun rakenne on hyvä ja ravintoa riittävästi maaperän pieneliötoiminta on vilkasta ja se näkyy myös satotasoissa.

Jos lapiotestiä tehdessä maa on kovaa ja halkeilevaa sekä kuoppa tyhjänä lieroista täytyisi hälytyskellojen soida. Kun maasta huolehtii, se paitsi sitoo hiiltä mutta myös tuottaa. Tositapahtumiin perustuen: Hyvä maa kestää juurikkaidenkin viljelyä ja tuottaa jopa 8000 kg/ha syysvehnäsatoja.