Huntuksen tilalla hyvistä olosuhteista terveitä vasikoita
Terveet ja hyvinvoivat vasikat kasvavat ja kehittyvät hyvin. Hoitorutiinien ollessa sujuvia ja vaivattomia vasikoiden hoito sujuu myös poikkeavissa tilanteissa ja tilan työhuippujen aikana. Sen tietävät myös Asko ja Katri-Helena Huntus, joilla on Kaustisella kahden lypsyrobotin yksikkö. Reilu vuosi sitten he rakensivat uudet avarat ja valoisat tilat vasikoille, hiehoille sekä umpilehmille.
Uuteen eläinrakennukseen tuli luonnollinen ilmavaihto, joka toteutettiin kennoikkunoilla ja poistoilmahormeilla. Eläintilassa ruokintapöydän edessä kulkee raappa ja makuualue on kestokuivikkeella. Makuualueen pohjalla on turvetta ja päällä olkea. Ilma navetassa on raikas ja talvellakaan se ei ole mennyt liian kylmäksi. Kokemukset ovat olleet hyviä. Vasikat ovat olleet terveitä ja vasikkakuolleisuus matala. Poikimiset ovat olleet pääsääntöisesti helppoja. Poikimaympäristön puhtaudella ja runsaalla kuivituksella ehkäistään tehokkaasti ripuleita ja varsinkin napatulehduksia. Muutenkin puhtaat ja mukavat olosuhteet lisäävät vasikoiden mahdollisuuksia vastustaa taudinaiheuttajia ja pysyä terveinä.
Hyvään alkuun ternimaidolla
Poikimakarsinat ovat samassa rakennuksessa kuin vasikat. Lehmä saa rauhassa poikia olkipahnoille ja tarvittaessa poikimista avustetaan. Vasikalle juotetaan ternimaitoa, brix vähintään 22, neljän tunnin kuluessa poikimisesta. Jos emän maito ei täytä kriteerejä, löytyy pakasteesta parempaa maitoa. Vasikan on tärkeä saada hyvälaatuista ternimaitoa mahdollisimman nopeasti poikimisen jälkeen, että turvataan riittävä vasta-aineiden saanti. Emän vasta-aineita ei siirry istukan läpi tiineysaikana, joten vastasyntyneen vasikan vastustuskyky on heikko. Hiehojen ja ennen poikimista maitoa valuttaneiden lehmien maidossa on normaalia vähemmän vasta-aineita. Ternimaidon laatuun voidaan vaikuttaa ummessaolokauden ruokinnalla.
Yksilökarsinasta automaatille
Vasikat ovat yksilökarsinoissa maitojuoton ajan ja sen jälkeen ne siirretään kestokuivikepohjalle juottoautomaatille. Automaatilta vasikat juovat 8–10 litraa päivässä. Lisäksi ne saavat lehmien seosrehua ja vapaasti vasikoiden täysrehua. Jokaisessa yksilökarsinassa on oma tuttiämpäri. Hoito-ohjeita löytyy vasikkalan valkotaululta, jolloin kaikkien tilalla työskentelevien on helppo nähdä minkä ikäisiä vasikat karsinoissa ovat ja paljonko niille annetaan maitoa. Yksilökarsinoissa vasikat saavat vapaasti heinää ja vasikoiden täysrehua. Yksilökarsinoita on 14 kpl ja ne täytetään aina puoli kerrallaan. Toisen puolen ollessa käytössä toinen puoli on pesty ja kuiva. Tyhjentäminen tehdään pienkuormaajalla ja karsinoiden väliseinät pestään kuumavesipesurilla ulkona. Askon mielestä karsinoiden määrä on ollut sopiva silloin kun poikimisia on tasaisesti ja ternivasikat liikkuvat hyvin.
Juottamolle riittävä tila
Isommat vasikat ja umpilehmät ovat kestokuivikkeella. Kestokuivikepohja on toiminut Askon mielestä hyvin. Toki kuivittamiseen menee aikaa nyt enemmän kuin aikaisemmin. Asko myös vinkkaa, että suunniteltaessa vasikkalaa kannattaa varata juottamossa oleville vasikoille suhteessa enemmän tilaa, kun juotolta pois jääneille, koska kuivituksen tarve on juotolla olevilla huomattavasti suurempi. Ilmanvaihtoluukkujen säätäminen tapahtuu käsin. Askon mielestä automaattinen säätöjärjestelmä ei olisi ollenkaan huono. Varsinkin näin keväällä, kun päivä- ja yölämpötiloissa on suuria eroja, säätämistä pitää olla tekemässä aamuinilloin. Huntuksien vasikkala ja umpiosasto on helppohoitoinen ja eläimet terveitä. Satsaus tulevaisuuteen kannatti. Rakentaminen maksaa aina, mutta olosuhteisiin sijoittaminen on taloudellisesti järkevää: vasikasta saadaan hyvin tuottava lehmä pienemmällä työmäärällä.
Hoito-ohjeita löytyy vasikkalan valkotaululta, josta kaikki tilalla työskentelevät näkevät minkä ikäisiä vasikat karsinoissa ovat ja paljonko niille annetaan maitoa. Asko ja Katri-Helena Huntuksen vasikkalassa yksilökarsinoita on 14 kpl.