Haussa keinoja öljykasvien tuholaisten ennakoivaan hallintaan

Korkeampi satopotentiaali ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden mahdollistamat ympäristöhyödyt puoltavat syyskylvöisten öljykasvien viljelyä. Viljelyintoa kuitenkin haastaa epävarma talvehtiminen. Syysöljykasvien etuna on ollut kevätöljykasveja parempi pärjääminen meillä runsaina esiintyvien aaltojuovakirppojen ja rapsikuoriaisten kanssa, joiden elinkierto osuu parhaiten yhteen kevätöljykasvien kasvuun lähdön ja kukinnan kanssa. Lämpiminä keväinä ei tämäkään estä rapsikuoriaistuhoja alueilla, joilla on paikallisesti laajaa öljykasvien viljelyä ja sen myötä runsas talvehtiva kanta.

Biologiset ja viljelytekniset keinot öljykasvien viljelyvarmuuden vahvistamisessa

Syyskylvöisten öljykasvien luomuviljelyyn kaivataankin keinoja kasvintuhoojien ja muiden viljelyn haasteiden ratkaisemiseen. ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa, Etelä-Savon alueella toimivassa EIP-hankkeessa Innovatiivisia keinoja syysöljykasvien kasvintuhoojien hallintaan luomutiloilla (InnoKas) viljelijät, neuvonta, tutkimus ja yrityskumppanit pureutuvat yhdessä syyskylvöisten öljykasvien viljelyä haastavien ongelmien ratkaisemiseen. Öljykasvien merkitys on keskeinen alueen kotieläintiloille valkuaisomavaraisuuden näkökulmasta.

Syyskylvöisillä öljykasveilla talvehtimisen ohella kriittinen vaihe on hyvän kasvuun lähdön varmistaminen ja kasvintuhoojaongelmien ennaltaehkäisy. Innovaatioryhmän keskiössä on ennakoivan kasvinsuojelun vahvistaminen biologisin ja viljelyteknisin keinoin luomutiloilla.

Kasvin menestymistä ja sietokykyä kasvintuhoojia vastaan pyritään vahvistamaan tutkimalla maanparannusaineiden ja orgaanisten lannoitteiden vaikutusta syysöljykasvien kasvuun lähtöön, tuholaisten hallintaan, talvehtimiseen ja satoon. Näillä voi olla vaikutusta maan kasvukuntoon ja ravinnetalouteen, peltomaan ja kasvuston biologiseen eliöyhteisöön ja sitä kautta viljelykasviin ja sen sietokykyyn kasvintuhoojia vastaan. Myös houkutuskasvit, luontaisten vihollisten tukeminen ja viljelytoimien ajoitus ovat tarkastelussa osana ennakoivaa kasvintuhoojariskien hallintaa.

Ennakoiva hallinta pohjaa tietoon

Ongelmatuholaisten ennakoiva hallinta vaatii tarkkailua niin tila- kuin aluetasolla sekä ymmärrystä tuholaisten biologiasta ja elinkierroista. Luken ENSKA-tiedonvälityshankkeessa onkin koottu tuoreet tietokortit mm. rapsikuoriaisen ja rapsipistiäisen ennakoivasta hallinnasta. Tuholaisten tunnistamisen, tarkkailun ja havaintojen kirjaamisen tukena toimii myös LukeKasKas-palvelu.

Rapsipistiäinen on ristikukkaisilla kasvilajeilla lisääntyvä sahapistiäinen, joka on ollut aiemmin lähinnä satunnainen tuholainen. Viime vuosina pistiäistoukat ovat aiheuttaneet merkittäviä paikallisia tuhoja orastuville syysöljykasvustoille. Lajin merkitys voikin kasvaa meillä erityisesti lämpiminä ja kuivina kesinä. Tänä vuonna käynnistynyt Luken nelivuotinen RAPSE-tutkimushanke yhdistää rapsipistiäisen esiintymiseen vaikuttavien tekijöiden selvitystä, lajin luontaisten vihollisten kartoitusta sekä laboratoriotutkimusta lajin käyttäytymiseen kemiallisen ekologian menetelmin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tavoitteena onkin tunnistaa toimivia luontaisen torjunnan keinoja rapsipistiäiselle luomuviljelyyn.

Hankkeiden yhteinen pellonpiennariltapäivä järjestetään Mikkelin Karilassa torstaina 22.8.2024 klo 12–15

Tervetuloa tutustumaan luomusyysrypsin ravinnekuitu- ja lannoituskokeeseen sekä luomukevätrypsin lajike- ja lajikeseosdemokokeeseen ja keskustelemaan öljy- ja kaalikasvien tuholaisten hallinnasta. Lisätiedot ja ennakkoilmoittautuminen ProAgrian kotisivuilla https://www.proagria.fi/tapaht...

Yhteyshenkilöt

Niina Saastamoinen, ProAgria Etelä-Savo, 040 735 9912, niina.saastamoinen@proagria.fi, InnoKas-hankkeen hankevastaava

Sari Himanen, Luonnonvarakeskus, 029 532 6132, sari.himanen@luke.fi, InnoKas, ENSKA, RAPSE -hankkeet