Halu pärjätä vie maitotilaa eteenpäin

- Tähtäimessä ovat samat lukemat kuin muutama vuosi sitten oli. Nyt pitäisi päästä vähintään samaan, mieluiten parempaan, Heini toteaa tavoitteista.

Erilaisten tunnuslukujen seuraaminen on tärkeää tilan johtamisessa. Heini kertoo esimerkkinä palauttaneensa tilan takaisin tuotosseurantaan muutama vuosi sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2016. Taustalla oli halu saada tarkempia seurantatuloksia.

- Pyöritin silloin tilaa yksin, ja apuna olivat oppisopimustyöntekijä sekä vanhempani. Halusin vahvistusta omille ajatuksille ja jakaa niitä muiden kanssa, Heini kuvailee.

Heini ja Arttu kehittävät aktiivisesti tuotantoa ja ruokintaa. Heiniä motivoi onnistumisen lisäksi rakkaus eläimiin, Arttua kiinnostus koneisiin ja peltoon. Navettainvestoinnin suunnittelu alkoi viisi vuotta sitten. Projekti hidastui osittain koronan ja Ukrainan kriisin vuoksi. Viiden vuoden aikana moni aiemmin suunniteltu asia on ehtinyt muuttua ennen urakkaan ryhtymistä.

Suunnitelma säilörehulle

Kasvava eläinmäärä, mutta ennallaan pysyvä peltopinta-ala, tuo muutoksia viljelykäytänteisiin. Peltojen kasvukuntoon tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota, jotta satotasot saadaan nostettua ylemmäs. Nurmentuotannon kanssa otettiin uudet metodit käyttöön yhdessä ProAgrian asiantuntijan Henna Aapron kanssa. Yhdessä on suunniteltu lohkoryhmät ja viljelykierto, jotta kasvukuntoa ja satotasoa pystytään kehittämään tehokkaammin.

Investoinnin suunnitteluun liittyy myös rehutarvelaskenta ja tarpeen suunnitelmallinen täyttäminen. Tänä kesänä oltiin jo ensimmäisen säilörehunkorjuun jälkeen tietoisia todellisesta rehumäärästä ja sen laadusta. Asiantuntijatiimi oli yhden päivän mukana rehunteossa vaakaamassa kuormia ja keräämässä dataa sadonkorjuusta. Nämä käytiin jälkikäteen yhdessä läpi.

- Suunnittelimme viljelykierron niin, että säilörehut lypsäville ja umppareille saadaan omilta lohkoilta ja viljaa ostetaan puuttuva määrä suoraan lähitiloilta. Loppukesän lannoitussuunnitelma ja korjuuajankohta on helppo tarkentaa sen mukaan, mitä ja minkä laatuista vielä tarvitaan, Henna Aapro sanoo.

Maitotila hyötyy tiiviistä tiimityöstä

Aktiivinen yrittäjäpariskunta on ollut ahkerasti mukana erilaisissa pienryhmissä, jossa he tutustuivat ProAgrian maidontuotannon asiantuntijaan Jenni Kiviseen. Heidän tilansa asiantuntijatiimissä on Jennin ja Hennan lisäksi nykyisin Oulun alueella työskentelevä Anne Ruotsalainen. Tiimin asiantuntijat pohtivat myös keskenään ratkaisuja tilan kehittämiseen sekä jakavat vastuita loma-ajoille.

- Nurmentuotannossa onnistumisella on suuri rooli lehmien ruokinnassa. Tällä tilalla se on onnistunut säilörehun ja laadukkaan laitumen ansiosta. Jokaiselle maitotilalle olisi perusteltua toteuttaa tiivis nurmi- ja ruokinta-asiantuntijoiden yhteistyö, kertoo Jenni.

Tiimin kokoonpanoa muokattiin Heinin ja Artun toiveesta, jotta saatiin henkilökemiat toimimaan ja tulokset nousuun.

- Kun jonkun asiantuntijan kanssa homma toimii, siihen kannattaa panostaa. Tänä päivänä monta asiaa voidaan hoitaa etänä, videoiden ja kuvien välityksellä, vaikka neuvoja olisi toiselta puolen Suomea, Arttu sanoo.

Uuden tiimin kanssa tehtiin ensi tapaamisella vuosikelloon suunnitelma ja sovittiin, miten pidetään yhteyttä. Palvelulle sovittiin hinta ja jatkumo ensi vuoden elokuulle. Heini ja Arttu kokevat saavansa rahoilleen vastinetta.

- Aina on ollut joku saatavilla, jos on tullut kysyttävää. WhatsApp-ryhmässä saamme seurantatietoja ja tsemppiviestejä, jos välillä maailma haastaa. Nyt on sellainen fiilis ja draivi, että tällä porukalla päästään tavoitteisiin kehittyvien ja eteenpäin katsovien tilojen joukkoon, Heini innostuu.

Myös muut verkostot ja niistä saatava vertaistuki on tärkeää. Molemmat kertovat soittelevansa tai viestittelevänsä päivittäin verkostoissaan. Arttu viihtyy keskusteluissa toisten yrittäjien kanssa.

- Itselleni tärkeä on muun muassa emäntien WhatsApp-ryhmä. Siellä jaamme joka päivä asioita navettatöistä muuhun maailmamenoon, ratkomme ongelmia ja ideoimme yhdessä, Heini kiittelee.