Etelä-Pohjanmaan pelloilla näkyy jälkiversontaa

Jälkiversontaa näkyy jälleen maakuntamme pelloilla. Syysviljoja on päästy puimaan ja pääosa syysviljoista on puitu. Ensimmäisinä on puitu syysvehnää ja syysrypsiä. Syysviljojen satotaso on ollut pääosin välttävästä tyydyttävään. Erityisesti hybridirukiilla on joka jälkiversontaa, mikä on aiheuttanut ongelmia puinnissa ja laadussa. Kevätviljojen puinti on alkanut jo toissa viikolla ja maakunnassa on täysi vauhti päällä. Eniten on puitu kauraa, hernettä ja ohraa. Herne näyttää toistaiseksi hyvältä, joten toiveissa on hyviä puintikelejä syksylle, jotta sato saataisiin pois pellolta. Satotasot kevätviljoilla ovat olleet tyydyttäviä. Kyrönmaalla hehtolitrapainot viljoissa ovat olleet alhaisia, mutta pääosalla alueestamme painot olleet tyydyttäviä. Tällä hetkellä tiloja haastaa viljan hinnan lasku edelliseen satokauteen verrattuna ja myös se, että jos sadolle ei ole tehty sopimusta, ei vilja välttämättä liiku tilalta eteenpäin teollisuuteen. Kotieläintiloja kannattaa lähestyä viljan myynnissä tänä syksynä, jos viljaa ei saa liikkeelle tavalliseen tapaan. Tulevaa kasvukautta ajatellen sopimusten merkitys tulee korostumaan yhä enemmän.

Nurmet

Lämmin ja kostea sää heinäkuussa kiihdytti nurmet hyvään kasvuun, vaikka ne saattoivatkin juroa pari viikkoa ensimmäisen korjuun jälkeen kuivuuden vuoksi. Nurmet käyttivät hyväkseen ensimmäiseltä sadolta jäänyttä typpeä, joten runsaan massan lisäksi kakkosadossa on hyvin valkuaista. Sulavuus jäi heikoksi johtuen korjuun viivästymisistä runsaiden sateiden vuoksi. Rehu päästiin tekemään vasta pari viikkoa optimaalisen ajankohdan jälkeen. Kuitenkin pääosin heinäkuun puolelle ajoittuneet korjuut takaavat sen, että kolmas sato saadaan tehtyä hyvissä ajoin ennen syyssateita. Arvioitu korjuuaika asettunee elo-syyskuun vaihteeseen. Kolmannesta sadosta ennustetaan tulevan normaalia parempi. Tässä vaiheessa on hyvä käydä kasvustot läpi ja tehdä päätökset säilytettävistä ja lopetettavista nurmista. Kun kolmas sato korjataan varhain, nurmi lähtee vielä kasvamaan ja mahdolliset glyfosaattiruiskutukset ehtivät vielä vaikuttamaan hyvin juolavehnään ja muihin kestorikkakasveihin. Elokuun aikana ehtii vielä täydennyskylvämään nurmia nurmisiemenillä, apilat ja mailaset saa suosiolla jättää kevääseen. Varhaisen kolmossadon korjuun jälkeen on myös hyvä seurata kasvustoja, etteivät ne jää liian reheviksi talven alle.

Peruna

Perunalla on melko hyvät satotaso näkymät, mukulat ovat hyvän näköisiä ja kokoisia, kunhan saadaan nostettua. Enempää ei tarvitsisi sataa, ettei käy kuten kahtena edellisenä syksynä. Ruokaperunaa on jo nostettu. Ruttopaine on kova ja ruiskutuksissa tulee käyttää nyt pysäyttäviä/ parantavia aineita. Lisäksi varsikuoliota on esiintynyt pitkin maakuntaa, erityisen paljon tänä kesänä/syksynä, kun sateet ovat edesauttaneet sen leviämistä. Jos jompikumpi näistä taudeista vie varsiston aikaisessa vaiheessa, niin satotaso jää alhaisemmaksi.