- Kiinnittäkää vielä huomiota hiehojen valkuaisen ja energian saannin tasapainoon, ehdottaa ProAgrian ruokinta-asiantuntija Pirjo Virtanen Juho ja Silja Eskolalle. Eskolat havahtuivat vuosi sitten tilanteeseen, että hiehot eivät tiinehtyneet odotetusti. Maitotilan palvelupakettiin kuuluvan ruokinnan suunnittelukäynnin yhteydessä Pirjo esitti, että tsekataan hiehojen tilanne erikseen ja mietitään korjaavia keinoja.
ProAgrian palveluissa on joukko kertaluonteisen ongelman ratkaisuun keskittyviä
täsmäpalveluja, joista Eskolan tapauksessa Ennätysensikot vastaa tilan tarpeisiin. Pirjo Virtanen kävi kartoittamassa tilan hiehot viime huhtikuussa. Hän tarkisti hiehojen ruokinnan ja kasvun. Yksilöitä mitattiin mittanauhalla ja samalla myös eläimen kuntoluokka arvioitiin. Lopputulos osoitti, että hiehot olivat pulskanlaisia.
Oletin kaiken olevan kunnossa
Eskolat olivat rakennuttaneet erillisen hiehokasvattamon 2017, jolloin nuorkarja siirtyi pois navetasta ja samalla pois jatkuvan valvonnan alta. – Oletin, että kaikki on kunnossa. Hiehojen hoito hoitui vähän sivutoimena, Juho toteaa.
Hiehojen oikeanlaiseen ruokintaan ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota, joten Täsmäkäynnillä Eskolat saivat Pirjolta suosituksia. Tarvitaan hiehoille tarkoitettua säilörehua ja säännöllisempää eläinten tarkkailua kiimojen havaitsemiseksi oikeaan aikaan.
Nuorkarjalle aivan omaa rehua
Viime kasvukaudella hiehoille korjattiin omaa säilörehua. – Korjuuaika on myöhemmin kuin lypsylehmille, jotta rehussa on enemmän kuituja ja vähemmän energiaa, Juho kertoo. Tilalla tehtiin ensimmäisen kerran myös kokoviljasäilörehua hiehojen ja umpilehmien tarpeeseen. – Kyseinen rehu on optimaalista nuorille eläimille, sillä siinäkin on runsaasti kuitua kasvattamaan pötsin tilavuutta ja matala energiapitoisuus, toteaa Pirjo.
Lisäksi hiehojen ruokintaa on tarkennettu, jotta ne saavat tarpeeksi valkuaista suhteessa energiaan. Rypsiä lisättiin nuorkarjan ruokintaan Pirjon syksyisen ruokinnansuunnittelukäynnin jälkeen. – Tällä varmistetaan, että hiehot saavat riittävästi valkuaista, joka ohjaa luuston ja rungon kehitystä. Myös kivennäis- ja hiventasot on tarkennettu.
Tilalla on myös keskitytty lehmien kestävyyden parantamiseen, sen vuoksi uudistushiehoja ei tarvita yhtä paljon kuin aiemmin ja ylimääräisiä hiehoja on karsittu.
Tulokset alkavat jo näkyä
Lähes vuosi on kulunut. Nuorkarjayhteenveto näyttää, että tehdyt ratkaisut ovat tuottamassa tulosta. Ensikoiden keskipoikimaikä oli vuosi sitten 26,5 kk ja nyt ennustettu keskipoikimaikä on pudonnut lähes tavoitteeseen eli on jo 24,3 kuukautta. Siemennyskertojen määrä on myös vähentynyt ollen tällä hetkellä keskimäärin 1,4 kertaa / tiineys. Hiehojen hedelmällisyyshoidotkin ovat jääneet pois käytöstä.
Juho Eskola katselee tuloksia tyytyväisenä. Hän kiittelee ulkopuolisina silminä toimivaa asiantuntijaa. – Helposti sokeutuu omaan toimintaansa, eikä huomaa ongelmia. On hyvä, kun on Pirjo havahduttajana.
Eskolat ovat aktiivisia tiedon hankkijoita. Viime aikoina heitä on innostanut seosrehuruokinnan asiat, johon tilalla siirryttiin viime talven aikana. Tilalla on osattu panostaa oikeisiin asioihin, sillä keskituotos on noussut tuhat kiloa vuodentakaisesta.
Päivi Meronen
