Epävarmuuden ajassa maitotuotos pysyi vakaana

– Tulokset kertovat tilojen korkeasta ammattitaidosta. Vaikka tuotantopanosten hinnat ovat nousseet, tuotannon taso on onnistuttu säilyttämään. Omavaraisuuden kasvattaminen ja varautuminen yllättäviin tilanteisiin on yhä tärkeämpää, sanoo kehityspäällikkö Jaana Kiljunen ProAgria Keskusten Liitosta.

Maitotilalle on nykytilanteessa avainasia onnistua säilörehun tuotannossa, lajikevalinnassa sekä satotason ja säilöntälaadun varmistamisessa.

– Navetan eri eläinryhmät ovat pellon asiakkaita, joiden tarpeet on tunnettava rehuntuotantoa suunniteltaessa. ProAgrian asiantuntijat ovat apuna pellon kasvukunnon, viljelyn ja erityisesti rehuntuotannon kehittämisen sekä talouden, johtamisen ja muiden tarpeiden kumppanina.

Keskivertokarja kasvoi 56,3 lehmään

Yrittäjät panostavat edelleen maidon pitoisuuksiin meijereiden kuiva-ainetuotantoon ohjaavan hinnoittelun mukaisesti: valkuaista tuotettiin keskimäärin 360 kiloa (-1) ja 3,59 prosenttia (+0,01). Rasvatuotos säilyi ennallaan 439 kilossa, kun rasvaprosentti oli 4,37 (+0,01).

Tuotosseurantaan kuuluvien lehmien määrä väheni 195 003 lehmään, 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Tuotosseurantaan kuului 3 461 karjaa, missä oli vähennystä kahdeksan prosenttia. Keskimääräinen karjakoko kasvoi kolmella lehmällä 56,3:een. Tuotosseurantaan kuuluvien karjojen osuus kaikista karjoista oli 73 prosenttia ja lehmien osuus 80,2 prosenttia.

Myös kestävyyden tunnusluvut paranivat. Poistettujen lehmien keskipoikimakerta kasvoi 3,36 kertaan, kun vuonna 2021 tulos oli 3,33. Elinikäistuotos nousi 32 349 kiloon (+705). Hedelmällisyyden tunnusluvut heikkenivät hienoisesti, poikimaväli kasvoi 403 päivään (+1) ja siemennysten määrä/tiineys 1,93 (+0,01) siemennykseen. Soluluku oli 180 000 (+1 000 kpl/ml).

Suomi sijoittuu tuotoksissa maailman kärkimaihin Tanskan ja Ruotsin väliin.

– Tuotosseuranta on tiedonkeruun golden standard, jota käyttävät oman tilan johtamisen ohella lukuisat asiantuntijat ja myös koko elinkeinon tuotannon mittaristona ja lukuisten tutkimusten materiaalina.

Kustannusten nousu heijastui myös ruokintaan

Rehujen kohonneet hinnat vähensivät väkirehujen käyttöä lypsävien lehmien ruokinnassa. Säilörehun osuus kasvoi 55 prosenttiin, kun väkirehujen osuus oli 45 prosenttia – kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Luvut perustuvat ProAgrian ruokinta-asioiden KarjaKompassi-seurantalaskelmiin, joita tehtiin vuonna 2022 noin 1 800 lypsykarjatilalle.

Rehuista ostorehujen osuus oli lähes kolmannes (31,3 %), saman verran kuin edellisvuonna. Ostorehukustannus oli 11,1 senttiä tuotettua meijerimaitolitraa kohti ja nousi selvästi, lähes kolme senttiä litralta. Ostorehukustannus vaihteli 10,3:sta 11,7 senttiin tuotettua meijerimaitolitraa kohti karjakoosta ja tuotostasosta riippuen.

Rehukustannusten nousua tasoitti maidon hinnan ja pitoisuuksien paraneminen. Keskimääräinen maitotuotto-rehukustannus pysyi vuoden aikana jokseenkin tasaisena, mutta vaihtelu on erittäin suurta.

Kesällä 2022 korjattiin rehuarvoiltaan parempaa rehua kuin kuivana edelliskesänä. Säilörehut ovat kuitenkin paikoitellen märkiä, mikä tuo haasteita varmistaa hyvään maitotuotokseen riittävä rehujen kuiva-aineen saanti.

– Rehuanalyysejä otettiin edellisvuosien tapaan kiitettävästi: yli 10 000 kilon keskituotoksen tilat analysoivat rehun keskimäärin kerran kuukaudessa, kertoo kehityspäällikkö Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta.

Maidon keskimääräinen ureapitoisuus laski edellisvuoden nousun jälkeen 26,5:een, mikä paransi jonkin verran typen hyväksikäyttöä lypsävien lehmien rehuannoksessa. Typen hyväksikäyttö oli 29,1 ja fosforin 29,6 prosenttia.

Rehun kuiva-ainekilolla tuotettiin maitoa hieman edellisvuotta vähemmän, keskimäärin 1,46 EKM-kiloa, kun huomioon otetaan pelkästään tuotoskaudella syöty rehu. Paras neljännes tiloista tuotti maitoa 1,56 EKM-kiloa yhdellä rehun kuiva-ainekilolla. Rehuannoksen keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 169 g/kg ka, mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Rehuannoksen valkuaispitoisuudesta ei tingitty, vaikka väkirehun osuus oli alhaisempi ja valkuaisen hinta korkea. Lisävalkuainen saatiin säilörehusta.

Talouden johtaminen entistä tärkeämpää

Talouden johtaminen korostuu erityisesti haastavina aikoina. – Onnistunut talouden johtaminen perustuu suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja ennakointiin. Taloutta ja tuotantoa on seurattava pitkin vuotta, että voi tehdä tarvittavia muutoksia, tiivistää talouspalvelujen kehityspäällikkö Petri Koivisto.

– Vaikka kustannusten nousu oli historiallisen rajua, maitotilojen tilanne pysyi kohtuullisen hyvänä, kun meijerit pystyivät nostamaan maidon tuottajahintaa. Se on yleisesti katsottuna kattanut maitotilojen kustannusten nousun.

Tuotosseurannan tulokset 2022

Tuotosseurantakarjojen tuloksien lisäksi julkaistaan samalla kertaa

• 500 parasta tuotosseurantakarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM) mukaan
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa maitotuotos kilojen mukaan
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa poistettujen lehmien elinikäistuotoksen mukaan
• 20 parasta luomukarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM), maitotilojen ja elinikäistuotoksen mukaan

Tuotosseurannan tulosseminaarin esitykset ja kaikki tulokset löytyvät täältä: www.proagria.fi/maito2023

Lisätietoa:
Jaana Kiljunen, kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, puh. 050 398 2962, jaana.kiljunen@proagria.fi
Tuija Huhtamäki, kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, puh. 040 137 9371, tuija.huhtamaki@proagria.fi
Petri Koivisto, kehityspäällikkö, talouspalvelut, ProAgria Keskusten Liitto, puh. 043 826 6491, petri.koivisto@proagria.fi
Jukka Pösö, tutkimusagronomi, Faba, puh. 0400 614 035, jukka.poso@faba.fi
Terhi Vahlsten, kehitysagronomi, Faba, puh. 040 8330588, terhi.vahlsten@faba.fi