Ensimmäistä kertaa esille pellon hiilensidonta lohkokohtaisesti

 Laskenta on ensiesittelyssä Farmari 2022 -maatalousnäyttelyssä Mikkelissä 30.6.-2.7.2022. Laskentaominaisuus on tulossa syksystä Minun Maatilani -ohjelmaan, jolloin se integroituu muuhun, jo olemassa olevaan tietoon.

– Tämä uusi keino saada näkymä omien peltojen hiilivarannon muutoksesta auttaa viljelijää hahmottamaan viljelyhistorian vaikutuksen maan orgaanisen aineksen määrään ja millä keinoin hiilen sidontaa voidaan lisätä, kertoo johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Viljelytoimien vaikutukset pellon hiilivarantoon läpinäkyviksi

– Maan orgaanisen aineksen kasvattaminen kivennäismailla lisää peltolohkojen viljelyvarmuutta äärevissä kasvuolosuhteissa ja parantaa sen myötä sadontuottoa. Perusasiat toki pitää olla kunnossa eli toimiva maan vesitalous ja rakenne ovat edellytys sille, että pelto voi sitoa hiiltä. Maan multavuus ja tarkempi maan orgaanisen aineksen mittaus ns. hehkutushäviön kautta kuvastavat jo nekin maan orgaanisen aineksen määrää, mutta nyt uuden laskennan avulla saadaan tarkempi kuva, miten eri viljelytoimet vuosien varrella ja tulevina vuosina vaikuttavat pellon hiilivarantoon, jatkaa Peltonen.

Hiilensidontalaskennan on kehittänyt ruoantuotannon elinkaariarvioinnin verkkopalveluihin erikoistunut ProAgrian ja Mtech Oy:n yhteisyritys Biocode. Laskentamenetelmät pohjautuvat kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden ohjeisiin.

Hiilensidonnalla taloudellista tulosta

Hiilensidontaa on pilotoitu viljatilojen kanssa. Mikkeliläisen viljelijän Yrjö Ehrnroothin tilalla arvioitiin viimeisen kymmenen vuoden viljelytoimenpiteitä hänen kolmella peltolohkollaan. Lohkoilla, joiden viljelykierroissa oli muun muassa viherlannoitusnurmia ja kevennyttyä muokkausta, maaperän hiilivaranto kasvoi. Maaperän hiilivarannon muutosten laskennat voidaan nyt ottaa mukaan laajempaan viljatuotteiden elinkaariarviointiin. Tulokset avaavat hyvin, millä keinoilla hiilijalanjälkeen ja hiilensidontaan vaikutetaan.

– Tärkeintä onkin, miten muuttamalla viljelytoimia saadaan aikaan taloudellista tulosta ja samalla tehdään ilmastoviisaita toimenpiteitä. Ilmastotoimenpiteet osana kannattavaa kasvintuotantoa on se, mihin pitää tähdätä. Jo olemassa oleva hiilijalanjälkilaskenta ja nyt sitä täydentävä maaperän hiilivarannon laskenta ovat mitä parhaimpia apuvälineitä siihen, sanoo toimitusjohtaja Ernesto Hartikainen Biocode Oy:stä.

Sidontaan vaikuttavien toimenpiteiden työvälineet syksyllä Wisussa

Kasvukauden sää yhdessä lohkolla tehtyjen viljelytoimenpiteiden kanssa määrittävät sadon määrän ohella myös kasvustoon kertyneen hiilen määrän.

– Useat eri tekijät ajoituksineen vaikuttavat satoon ja hiilen kertymiseen. Siksi hiilen tuominen näkyväksi Minun Maatilani Wisussa onkin luonnollinen lisäys toiminnallisuuksien kattavaan listaan. Koska toimenpiteillä voidaan osaltaan vaikuttaa hiilen kertymiseen ja tilan tuotteiden hiilijalanjälkeen, tulee arviointi olemaan mahdollista jo suunnitteluvaiheessa. Tähän liittyviä työkaluja tullaan julkaisemaan syksyn mittaan toiminnallisuus kerrallaan, kertoo Wisun tuotepäällikkö Jani Kivipelto Mtech Oy:stä.

Lisätietoja

Sari Peltonen, johtava asiantuntija ProAgria keskusten Liitto, puhelin 050 3414 406, sari.peltonen@proagria.fi www.proagria.fi

Ernesto Hartikainen, toimitusjohtaja Biocode Oy, puhelin 050 346 1035, ernesto.hartikainen@biocode.io. www.biocode.io

Jani Kivipelto, tuotepäällikkö Mtech Oy, puhelin 010 733 4037, jani.kivipelto@mtech.fi, www.minunmaatilani.fi