Energia voisi yhdistää maa- ja kuntatalouden

Maaseudun yrittäjät ja maataloustuottajat voivat yhteistyössä lisätä uusiutuvan energian tarjontaa julkisella sektorilla, jos hinta on kilpailukykyinen. Tuoreen kyselyn mukaan kuntapäättäjät pitävät uusiutuvan lämmön ja sähkön käyttöä toiseksi vaikuttavimpana ilmastotekona, energiatehokkuuden parantamisen ollessa vaikuttavuuden ja kannattavuuden kannalta tärkeintä. Liikennepolttoaineen rinnalla biokaasun tuotanto ja asiakkuudet lämmön ja sähkön käytössä voivat muodostaa elinvoimaisia symbiooseja maatalouden ja julkisen sektorin välillä. Kyselytutkimuksen teki e2, Vaasan yliopiston InnoLab ja Kuntaliitto.

Tuottajien ääni saisi kuulua enemmänkin

Kysely selvitti myös ilmastotoimien lobbaajien näkyvyyttä ja koettua suhtautumista niihin. Maataloustuottajien ei koettu pyrkineen vaikuttamaan ilmastotoimiin voimakkaasti ja yli neljännes vastaajista kaipasi juuri maataloustuottajien äänen suurempaa painoarvoa päätöksenteossa, heti tutkijoiden ja kansalaisten jälkeen.

ProAgria Etelä-Savo tukee kuntia energiatehokkuustyössä

Maatilojen energianeuvontaa tehdään Maaseuturahoitteisesti Neuvo2020-palveluna. Energiavirasto rahoittaa asukkaita, pk-yrityksiä ja kuntia palvelevaa alueellista energianeuvontaa koko maassa, maakunnittain kilpailutettuna palveluna. Mainitun kuntakyselyn mukaan kuntapäättäjät kaipaavat enemmän vertailutietoa kuntakohtaisista päästöistä sekä vakuuttumista ilmastotoimien kustannustehokkuudesta sekä valtion tukea ilmastotoimien toteuttamiseen. Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) -toiminta vastaa moneen kyselyssä ilmaistuun tarpeeseen. Alueellinen energianeuvonta viestii kunnille KETS-toiminnasta, rahoituksesta ja mm. kuntakohtaisesta vertailutiedosta. ProAgria Etelä-Savo palvelee ensimmäisenä ProAgria-keskuksena alueellisena energianeuvojana. Hyödyllistä on myös keskustella kuntapäättäjien kanssa alueen biokaasuhankkeista ja uusiutuvan energian sovelluksista.