Dronetietoa kasvustoista ja kasvuoloista

ProAgrian kuvauskopterihankkeen koordinaattori Pirkka Herpiö kuvasi elokuun puolivälissä Mynämäessä viljelijä Aki Laaksosen kohteita, joita analysoitiin valmiin materiaalin pohjalta.

Loppukesästä otetuista kuvista on nähtävissä, mitä voi tehdä ensi vuonna tulosten parantamiseksi. Toisaalta materiaalista saa palautetta myös siitä, missä on onnistunut.
Nyt kuvattiin Aki Laaksosen kaura- ja perunamaita sekä metsää. Aikaisemmin viljelijä on kartoittanut ilmakuvauksella muun muassa sokerijuurikkaan ja rapsipellon tilaa.

- Materiaalista näemme esimerkiksi kaurapellon kasvuston korkeuserot. Saaduista tiedoista voi päätellä, mitkä alueet pellosta ovat liian kuivia tai vaativat orgaanisten aineiden lisäystä. Metsäkuvista havaitsemme myrsky- ja tuholaisvaurioalueet.

Oikeat toimet ajallaan

Pirkka Herpiö kertoo, että paras kuvausajankohta on viimeistään juhannuksen aikoihin.
- Silloin kasvu on sen verran alussa, että tarvittavia toimenpiteitä voi vielä tehdä. Näin pystytään vaikuttamaan sadon määrään ja erityisesti laatuun. Syksymmällä kerätty materiaali antaa suuntaa tulevalle vuodelle.

Aki Laaksonen sanoo, että reaaliaikaisuus on kopterikuvauksen ehdoton vahvuus. Herpiö käy kuvaamassa pellot paikan päällä ja saa materiaalin analysoitavaksi muutamassa tunnissa. Näin viljelijä pystyy kohdistamaan kunnostustoimet ajallaan sinne, missä todellinen tarve on.
Herpiö ja Laaksonen ynnäävät tämän tuovan kustannustehokkuutta ja merkitsevän ympäristölle ystävällisempää viljelyä:
- Kestävä kehitys on tässä toiminnan tehostamista. Tehdään oikeita toimenpiteitä oikeisiin kohtiin ja vältetään turhaa työtä.

Varmuutta päätöksiin

Aki Laaksonen on saanut kuvaustuloksista tukea toimintaansa ja päätöksentekoonsa. Hän kertoo maanparannustoimenpiteiden kohdistamisen olevan olennainen hyöty. Kuvista saa vahvistuksen, mitä pellolle on syytä tehdä. Tulokset helpottavat myös torjunta-aineiden valintaa ja ruiskutusta.

- Kasvinsuojelu, sen rajoitukset ja ainemäärät herättävät keskustelua yhä enemmän. Kuvamateriaalin avulla pystyy valitsemaan oikean torjunta-aineen ja vain tarvittavalle alueelle.
Ilmakuvauksen avulla saa myös faktatietoa esimerkiksi vakuutusyhtiölle siitä, miten paljon vahinkoa sadolle on tiettynä ajankohtana syntynyt.

Ilmakuvia tarvitaan

Pirkka Herpiö kertoo kopterikuvauksen herättäneen kiinnostusta, mutta digitalisoituminen koetaan vielä osittain vieraana. Haasteen tuo myös aikataulun hektisyys. Otollisimpaan kuvausaikaan on maanviljelijöillä paljon töitä, eikä materiaaliin ehditä syventyä.
- Kuvausmateriaali tuo lisäarvoa myös talviaikaan, kun on enemmän aikaa suunnitella toimintaa eteenpäin.

Kuvantaminen ja satelliitit kehittyvät koko ajan, mikä vähentää kaukokartoituksen tarvetta. Herpiö ennustaa kuitenkin, että maataloudessa tarvetta on edelleen erityisesti reaaliaikaisuuden takia.
- Optiikka ja ohjelmistot kehittyvät. Kalusto on jo nyt laadukasta, mutta avainasemassa on meidän käyttäjien kehittyminen.

Kaisa Uusi-Kraapo