Biokaasu – suunniteltu on, nyt on tekojen aika

Paikalla puheenvuoroja oli pitämässä kattava joukko alan asiantuntijoita. Aihe on selvästi kiinnostava, sillä seminaari houkutteli kuulijoita lähes sata henkeä. Innostuksen ja tekemisen meiningin pystyi seminaarissa aistimaan. Muutamia konkreettisia asioita nousi useammassa puheenvuorossa ja yleisön kysymyksissä esiin:

• Investointitukien valintakriteerejä arvioidaan parhaillaan. Haku aukeaa Hyrrään tämän kevään aikana.
• Kaasua on helppo siirtää. Syötteen, esimerkiksi lannan siirtäminen on kallista.

• Raskas liikenne on siirtymässä käyttämään nesteytettyä biometaania. Scania Oy:n myymistä autoista noin 6 % kulkee biometaanilla.
• Nesteytetty biometaani tulee olemaan tulevaisuutta. Nesteyttämällä kaasu saadaan merkittävästi pienempään tilaan kuin paineistettuna.
• Biometaanin laadun on oltava kunnossa, jotta kulutus ei kasva liian suureksi ja jotta autoihin ei tule teknisiä kaasusta johtuvia ongelmia.
• Myös vihreää vetyä ja metanolia liikennepolttoaineina sivuttiin. Mitä nämä mahtavat tuoda tullessaan ja millä aikataululla?

Vesilahden kunnassa on tehty paljon selvitystyötä maatalouden ja muun paikallisen elinkeinoelämän tukemiseksi. Biokaasu on olennaisena selvityksen kohteena. Biokaasu nähdään yhtenä mahdollistajana, mutta käytännön toimet kohdistuvat nyt isompaan kuvaan: “Vaatimuslista on nykypäivänä kova. Vihreä infra on kriittinen tekijä, mihin meidän on pakko vastata”, Vesilahden kehitysjohtaja Timo Haapaniemi toteaa.

Kehitysjohtaja Timo Haapaniemi, Vesilahden kunta

Biokaasu maataloudessa

Maatilayrittäjien näkemyksiäkin kuultiin. Farmikaasu Oy tuottaa tilan syötteistä kaasua. ”Yrityksen tärkeä tavoite on tuottaa kaasua loppukäyttäjälle ilman välikäsiä”, toteaa toimitusjohtaja Timo Viinamäki. Ympäristöluvituksiin hän toivoisi helpotusta. Puheenjohtaja Mika Arffman totesikin, että biokaasutuotannon suunnittelu pitää olla pitkäjänteistä eikä poukkoilevaa, jotta siihen uskaltaa investoida. Mutta fakta on se, että kukaan ei tiedä, mitä tuleva hallitus tai EU-parlamentti tulee linjaamaan.

Biokaasu ja huoltovarmuus

Huoltovarmuudelle biokaasulla on merkittävä rooli. Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch näytti kuvaa energian kokonaiskäytöstä Suomessa. 1/3 käyttämästämme energiasta (öljy, kivihiili, maakaasu), tulisi korvata, jos haluamme irti Venäjän tuonnista. ”Biokaasun kasvupotentiaali on suuri – tuotanto on ollut alle 1 TWh/a , kun potentiaali on 10-25 TWh/a”, totesi Oesch. Myös Doranova Oy:n toimitusjohtaja Antti Myllärinen painotti, että biokaasu on geopoliittisesti vahvassa asemassa ja se on huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeä. Doranova Oy pyrkii löytämään keinoja biokaasun tuotannon lisäämiseksi ilman, että syötteen määrää tarvitsee lisätä.

Esitystä pitämässä suunnittelujohtaja Ruut-Maria Rissanen, Pirkanmaan liitto

Irina Simola kertoi vuonna 2021 julkaistun Pirkanmaan biokaasutiekartan tilanteesta. Tässä vaiheessa kuvatut suuntaviivat ja niihin liittyvät toimenpiteet etenevät hyvin tarinakartan kuvaamalla tavalla.

Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maria Rissanen totesi hyvin, että biokaasu on siirtynyt marginaalista ytimeen. Tähän yhtyi myös iltapäivän puheenjohtajana toiminut Mika Arffman Suomen Biokaasu ja Biokierto ry:stä.

Seminaarin järjesti: ProAgria Etelä-Suomi/AgroEko-hanke ja Vesilahden kunta/bio- ja kiertotalousselvitys – hanke.