Benchmarkkaus tuottaa ahaa-elämyksiä

Varsinaissuomalaisten mansikanviljelijöiden pienryhmässä ajatellaan “liinisti” ja pohditaan joka työvaiheen tehostamista. Satokausi ja marjat poimiva kymmenien työntekijöiden joukko tuo oman twistinsä tilan johtamiseen. Vertaisryhmässä saa monen kokoisia oivalluksia, joista parhaimmat sujahtavat sovellettuna oman tilan toimintaan.

Paimiolainen Kati Suominen lähti mukaan ProAgria Länsi-Suomen Johtamalla aikaa -hankkeen pienryhmätoimintaan saadakseen vinkkejä tilansa johtamiseen.

J. Suominen Oy:n Emmi Ali-Huokuna kertoo heidän miettineen pienryhmän myötä enemmän, miten kaikki työvaiheet sujuisivat leanisti. Yrityksessä on tehty kovasti töitä, että satotasot saataisiin mahdollisimman korkeiksi.

Ali-Huokuna innostui pienryhmästä heti, kun postilaatikkoon tupsahti aiheesta mainos. Varsinais-Suomen alueella ei yleensä ole ollut tarjolla mansikkatilallisille vastaavaa toimintaa, joten ryhmästä päätettiin hyötyä. Johtamisoppien lisäksi odotettiin käytännön vinkkejä – ja niitä on riittänyt.

- Vetäjiltä, Arja Raatikaiselta ja Marja Tuonoselta, on voinut kysyä ihan kaikesta, mikä liittyy viljelytekniikkaan tai muuhun toimintaan.

Lean-menetelmä muuttaa tapaa ajatella

Myös Suominen on viihtynyt pienryhmässä. Osallistujilla on pitkälti samoja ongelmia, vaikka tilakoot vaihtelevat melkoisesti. Suominen ja Ali-Huokuna ovat ryhmän suurimpia tilallisia. Päällimmäisenä ryhmän opeista on Suomisen mielessä usein esille nostettu lean-menetelmä.

- Kaikesta on pakko yrittää säästää ja tehdä mahdollisimman edullisesti mutta hyvin. En usko, että millään alalla on varaa tehdä toisin.

Suomisen tilalla on ollut jo pitkään käytössä valkotaulu, jonka avulla työntekijät voivat itse suunnitella töitään. Tehokkainta taulun käyttö on pienemmän porukan kanssa keväisin ennen sadonkorjuuta ja syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Suunnittelu tehostaa työskentelyä, koska kaikenlainen turha orientoituminen jää pois.

Lean-menetelmässä on Ali-Huokunan mukaan paljon hyvää, vaikka kaikki ei ole suoraan siirrettävissä mansikanviljelyyn.

Osallistumisen hyödyt lasketaan euroissa

Ryhmässä mukana olevien mansikanviljelijöiden benchmarkkaaminen on nostanut esille havaintoja siitä, että asioita voi aina tehdä paremmin. Konkreettisimman hyödyn Suominen kokee saaneensa tehostamisen aktiivisesta ajattelemisesta.

- Eniten maksaa työn tekeminen, joten sen tehokas organisointi säästää rahaa. Turhiin siirtymisiin kannattaa puuttua ja laskea, montako ihmistä mikäkin työ päivässä vaatii.

Ali-Huokuna puolestaan kertoo, että he ovat toteuttaneet lean-menetelmää pienin askelin. Paras oivallus on ollut lean-menetelmän KISS-ajatus eli keep it simple stupid.

Ali-Huokuna kokee samoin kuin Suominen, että ryhmä on pistänyt ajattelemaan tehostamista monesta eri näkökulmasta. Myös erilaisista materiaaleista, kuten vuosikellosta ja työohjeista on ollut hyötyä. Parhaimman hyödyn ryhmästä Ali-Huokuna on saanut etenkin tilan johtamiseen ja käytännön viljelytoimiin liittyen. - Esimerkiksi kasvustokäynnistä saa hirveästi tietoa, kun mukana on asiantuntija.

Ryhmän tapaamisia odotetaan innolla

Ryhmä saa myös oman tilan kehittämiseen liittyviä kotitehtäviä. Vaikka tehtävät eivät ole päällimmäisenä mielessä keskellä kiireisintä satokautta, odotetaan syksyn tapaamisia mielenkiinnolla. Hyödyllistä on ollut Suomisen mielestä erityisesti tunnuslukujen analysointikerta, jossa vetäjä kertoi asiat niin, että muutkin kuin talousasiantuntijat sen ymmärsivät.

- Viljely on tärkeintä, että saa lukuja aikaiseksi. Mutta sen jälkeen heti on tärkeää tulkita lukuja, kiteyttää Suominen.

- Ryhmä on haastanut ajattelemaan joka työvaiheen, mistä voisi nipistää hukkaa pois, toteaa Emmi Ali-Huokuna (vas.) ProAgria Länsi-Suomen Minna Pohjolalle.

Teksti: Sanna Lindén