Automaattilypsytilan kehitysohjelma toimii

Automaattilypsytilan kehitysohjelma otettiin käyttöön Tiina ja Anssi Löfgrenin sekä Veli-Matti ja Pirjo Kontkasen MTY Nostamon tilalla maaliskuussa 2021. Tähän johti huonosti mennyt vuosi 2020, jolloin karjan keskituotos laski 500 kg/lehmä. Useita lehmiä joutui poistoon poikimahalvauksen takia, eikä robotin rehutaulukoita oltu päivitetty puoleentoista vuoteen. Tiina Löfgren kertoo omat kokemukset kehitysohjelman vaikutuksista.

- Otimme yhteyttä ProAgria Itä-Suomen asiantuntijaan Minna Norismaahan tammikuussa 2021. Kun tapasimme helmikuun lopussa, hän tarjosi silloin vielä pilotointivaiheessa olevaa AMS-palvelua. Voin sanoa, että vuoden pimeimpänä aikana ei ole kiva katsoa huonosti menneen vuoden tuloksia. Syyllisen etsiminen peilistä ei kuitenkaan muuta olosuhteita navetassa, eikä toisaalta taloudellinen tilanne sallinut toista samanlaista vuotta peräkkäin. Siinä oli motivaatiota hakea muutosta.

Robotin sekä kioskien rehutaulukoiden päivittäminen ja apereseptin täsmentäminen on nostanut tänä vuonna parhaimmillaan päivämaitoa 3 kg/lehmä. Nousua tapahtui, vaikka vuoden 2020 poistojen myötä tällä hetkellä kolmannes karjan lehmistä on ensikoita.
Syy siihen, miksi sama täysrehumäärä lypsättää enemmän selittyy Tiinan mielestä sillä, että robotin rehutaulukoiden päivityksen myötä täysrehu on nyt kohdennettu oikein. Ennen matalatuottoisempi lehmä sai liikaa ja vastaavasti korkeatuottoinen liian vähän. Tästä aiheutui yhtä aikaa sekä rehun että tuotospotentiaalin hukkaa, jotka molemmat vaikuttavat negatiivisesti taloudelliseen tulokseen. Taulukoiden määritykset eivät myöskään vastanneet sen hetkistä tuotospotentiaalia.

Lehmät aktiivisemmiksi

Ongelmana ollut vaisu lehmäliikenne yöaikaan on helpottanut, ja lehmät liikkuvat tasaisemmin ympäri vuorokauden. Tilalla on ns. ohjattu eläinkierto, joka tarkoittaa, että lehmät kulkevat älyportin läpi, ja vain lypsyluvalliset eläimet pääsevät odottamaan lypsyä robotin viereen odotusalueelle. Loput ohjataan kioskialueelle, josta ne siirtyvät makuualueelle. Ennen kehitysohjelmaa seitsemän lehmää pääsi odottamaan lypsyä. Tämä johti usein siihen, että aremmat lehmät jäivät odottamaan odotusalueen parsiin jopa tunneiksi. Eläinmäärä pudotettiin neljään, jonka jälkeen lypsykerrat robotilla ovat nousseet ja parsissa norkoilu vähentynyt.

- Odotan mielenkiinnolla tämän vuoden lopullisia hedelmällisyyden tunnuslukuja. Tavoitteenamme on ollut tasainen poikimarytmi ympäri vuoden ja tiineystarkastusten perusteella vahvasti sitä kohti ollaan menossa. Toki pitkäjänteinen työ eläinlääkärin kanssa on tässä myös isona tekijänä. Ruokinnan optimointi robotilla on kuitenkin johtanut siihen, että myös korkeatuottoiset lehmät saadaan tiineeksi. Tähän asti hedelmällisyyshäiriö on ollut suurin poiston syy karjassamme.
- Keväällä Minna ja terveydenhuoltoeläinlääkärimme tekivät yhteistilakäynnin, jossa kartoitettiin poikineiden terveystilannetta mm. kuinka hyvin palautuminen on sujunut. Eläinlääkärin kanssa on huomattu, että rakkulahoitoja on huomattavasti vähemmän ja poikimaväli on saatu tavoitteeseen 380 päivää.

”Yhteenvetona todettakoon, että kehitysohjelman myötä olemme kuroneet kiinni edellisen vuoden tuotosnotkahduksemme. Eläinliikenne on parantunut ja hedelmällisyyden tunnusluvut ovat kehittyneet. Päästäksemme nykyisestä tuotostasosta uusiin lukemiin, tärkeimpänä tekijänä pidän lehmien kestävyyden paranemista. Kestävä lehmä tiinehtyy, poikii ja pysyy silti terveenä. Taataksemme parhaat edellytykset näille ominaisuuksille, suuntaamme kehityskatseemme seuraavaksi säilörehuun. Kun keskipoikimakertaa saadaan nostettua, nousevat samalla tuotoksetkin”.

Tiina Löfgren, MTY Nostamo
Minna Norismaa, ProAgria Itä-Suomi