Arjen ilmastotyö on maatiloilla kaiken ydin - kannanottomme

Tuottavat ja hyvinvoivat pellot ja eläimet ovat jokaisen maatilayrittäjän tekemää parasta arjen ilmastotyötä, mikä kannattaa tehdä näkyväksi. Digitalisaatio ja uudet innovaatiot tuovat uusia mahdollisuuksia sekä ilmastonmuutoksen hillintään että muihinkin maatilojen haasteisiin kuten kannattavuuteen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa päästövähennysten lisäksi myös sitä, että ilmakehästä poistetaan hiilidioksidia. Maa- ja metsätalous pystyvät ainoina toimialoina tähän.

– Maatalouden päästölaskenta ei ole samalla viivalla muiden sektoreiden kanssa, sillä maatalouden päästöissä on mukana myös luonnon oma hiilen kierto. Päästöt eivät kuitenkaan vähene lukuja uudelleen laskemalla, vaan teoilla, sanoo johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Viljelemättömyys ei ole ratkaisu

Turvepeltojen viljely puhuttaa etenkin pohjoisessa Suomessa, jossa sijaitsee valtaosa turvemaista. Ne ovat käytännössä kotieläintiloille välttämättömiä rehunurmia.

– Tarvitaan yhä enemmän perusteita, miksi viljelemme turvepeltoja. Viljelemättömyys ei ole ratkaisu, sillä myös hylätty pelto tai metsitys tuottavat päästöjä vielä parinkymmenen vuoden ajan, Sari Peltonen sanoo.

Hyvät viljelykäytännöt, maan rakenteen ja vesitalouden parantaminen sekä kasvipeitteisyyden lisääminen ovat ProAgrian asiantuntijoiden suosituksia turvepeltojen viljelyyn ja hyvien kokemusten jakoa. Kotieläintiloilla avainasioita ovat tehokas rehun hyväksikäyttö, kestävät ja hyvinvoivat eläimet sekä laiduntaminen ja tehokas laidunkierto.

Uusien turvepeltojen raivausta pitää välttää ja viljely keskittää monivuotisiin nurmikasveihin. Heikot pellot kannattaa jättää pois viljelystä ja miettiä vaihtoehtoja pellon käytölle.

Tieto on uusien ratkaisujen siemen

Ruoantuotannon merkitys maailmassa kasvaa ja maatalous kiinnostaa entistä enemmän. Uusia ruokaketjun toimijoita ovat esimerkiksi Microsoft ja Google joko itse tai kumppanien kautta.

– Data tulee olemaan se siemen, josta uudet ratkaisut kasvavat ja jonka avulla voidaan tehdä oikeita päätöksiä, toteaa teknologiajohtaja Jarkko Ilomäki Mtech Digital Solutions Oy:stä

Uusi teknologia tukee yrittäjien tekemistä, mutta lisää myös monimutkaisuutta. Uudet tekniset ratkaisut – sensorit, dronet ja satelliitit, maaperäanturit tai satelliittipaikannus – tuovat ratkaisuja kasvaviin haasteisiin, mutta johtavat myös datan räjähdysmäiseen kasvuun ja omiin datasiiloihin.

­– Tutkimuksen, neuvonnan ja teknologisen kehityksen roolit ovatkin jatkossa entistä merkittävämpiä. Haasteena pitää olla helppokäyttöisyys, ettei viljelijän tarvitse olla myös insinööri. Avainkysymyksiä on, miten kasvavaa datamassaa voidaan hyödyntää jatkossa entistä paremmin. Maailman pienentyessä asioista tulee entistä useammin myös kansainvälistä, toteaa Ilomäki.

Tutkimustyötä tarvitaan lisää

Kansallinen ruokaturva ja -huolto on osa tärkeää elintarvikealan keskustelua. Useampien mielestä vastuu tästä on sekä valtiolla että koko ruokaketjulla ja omilla valinnoilla.

– Ettemme olisi liian sinisilmäisiä, kun kansallinen etuajattelu kasvaa kriiseissä. Globaali ruokajärjestelmä on hauras eikä kestä suuria häiriöitä, Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola tiivistää.

Maaherra Eino Siuruainen peräänkuuluttaa tutkimusta sekä tutkitun tiedon näkyväksi nostamista ja soveltamista käytäntöön.

Luonnonvarakeskus etsii Ruukissa kolmivuotisessa hankkeessaan toimintamalleja turvemaiden viljelystä
syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja ravinnehävikkien hallintaan.

– Tutkimustulosten julkaisemiseen tarvitaan aina aikaa. Asiat tuntuvat myös helposti monimutkaisilta, kun vastaukset löytyvät biologiasta, mikrobiologiasta, kemiasta ja fysiikasta, Erkki Joki-Tokola lisää.

Mitä ja missä?

Suomalaisen maatalouden vahvuuksia ilmastotyössä sekä digi- ja teknologiakehityksen mahdollisuuksia maataloudelle ja tutkimukselle pohdittiin ProAgria Oulun järjestämässä Maaseutumme – ruuan lähde ja ratkaisujen tuottaja -seminaarissa Oulussa 24.11.2021.

Lisätietoja

Sari Peltonen
Johtava asiantuntija, palvelukehitys ja kasvintuotanto
ProAgria Keskusten Liitto
050 341 4406
sari.peltonen@proagria.fi

Jarkko Ilomäki
Teknologiajohtaja
Mtech Digital Solutions Oy
040 72 222 76
jarkko.ilomaki@mtech.fi

Vesa Nuolioja
Johtaja
ProAgria Oulu
040 540 4112
vesa.nuolioja@proagria.fi