Alkuperäisrodut ovat edelleen suosituimpia rotuja lammastiloilla
Suomenlammas on edelleen suosituin lammasrotu Suomessa 11 597 uuhella, juuri julkaistujen vuoden 2023 ProAgrian lammastuotosseurannan tilastojen mukaan. Muiden alkuperäisrotujemme, kainuunharmaan ja ahvenanmaanlampaan, määrät nousivat, minkä vaikutus populaatioiden säilyttämiseen on merkittävä.
Kainuunharmaalla jalostuspässien määrä on kolminkertaistunut viiden vuoden aikana. Jalostusjärjestön digitaalisilla seurantamittareilla sukulaisuuksien ja harvinaisten pässilinjojen seuranta on helppoa. Tuontiroduista texel on suosituin 1 563 uuhella. Kainuunharmas-rodun uuhien sikiävyys oli todella korkealla tasolla 2,73 karitsalla uuhta kohden, suomenlampaan pysyessä toisena 2,55 sikiävyydellä.
– Nämä rodut ovat ainutlaatuisia verrattuna muihin rotuihin, joiden sikiävyys jää alle kahteen karitsaan uuhta kohden, toteaa ProAgrian lammastuotannon erityisasiantuntija Kaie Ahlskog.
– Kantakirja on laadukkaan kainuunharmastuotannon takaamiselle elinehto: eläimiä pitää arvostella ja niille pitää saada laskettua indeksit. Yhtä tärkeä on kantakirjaan kuuluva sukulaisuustarkastus, jolla sukulaisuutta voidaan hallita reaaliajassa tilatasolla. Tämä on tärkeää, koska käytännön jalostus tapahtuu kentällä. Tulevaisuus näyttää rodun tuotosominaisuuksien ja rodun lukumäärän suhteen valoisalle, mutta sukusiitoksen hallintaan ja laadukkaiden jalostuseläinten saatavuuteen kaikista isälinjoista täytyy kiinnittää jatkossa huomiota ja yhteistyötä aiheen ympärillä tiivistää. Laatua pitäisi mitata myös geneettisen monimuotoisuuden perusteella ja sille pitäisi jättää jalostusohjelmassa tilaa, pohtii kainuunharmas-rodun kasvattaja Pia Niemeläinen rodun tilannetta.
Lammastilojen keskikoko on 56 uuhta
Luken tilastojen mukaan Suomessa 63 469 yli 1-vuotiasta uuhta 1 114 tilalla. ProAgrian tuotosseuranta-asiakkaiden määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla eli 327 asiakkaassa. Mukana olevien uuhien määrä nousi noin 700 uuhella ollen 18 494 uuhta. Uuhia on keskimäärin edelleen 56 uuhta tilaa kohden. Yleisin katraskokoluokka on edelleen 50–99 uuhta, varsinkin pienempien, alle 49 uuhen, katraiden määrä on lisääntynyt.
Tuotospunnituksia tehdään 11 600 karitsalle vuosittain. Kuuden viikon painoissa suffolk-rotu pysyi ensimmäisenä tuloksella 20,6 kiloa. Toisena oli rygja 19,6 kilolla ja kolmantena oxforddown 18,7 kilolla. Päiväkasvuissa kovimmista tuloksista vastaavat Dorper 341grammaa päivässä ja risteytyskaritsat (dorper x texel) 325 grammaa päivässä. Teurasruhojen laatu on noussut ja ruhot ovat edelleen vähärasvaisia. – Uutena julkaisimme tuotosseurantatulosten yhteydessä rotukohtaisia teurastulostaulukkoja, niistä saa hyvin käsityksen eri rotujen teurasruholaadusta, kertoo Ahlskog.
Villan laatuun panostetaan lammastiloilla
Villa-arvosteluja on tallennettu 935 karitsalle. Keskihieno on yleisin villanlaatuluokka 463:lla lampaalla ja villan pituudessa on vaihtelua 7-10 senttiin. Laadultaan hieno villa kasvaa hitaammin kuin karkea.
– Kantakirjat ovat jalostustyön kannalta erittäin tärkeitä, sillä ilman kantakirjoja ja niihin sisältyviä polveutumistietoja sekä mittaustuloksia ei rotuja ole virallisesti olemassa ja jalostustyö on mahdotonta. Alkuperäisrodut ovat kulttuuriperinnön kannalta korvaamattomia. Kotimaisten rotujen osalta jalostustyötä eivät käytännössä pysty tekemään muut kuin suomalaiset, Marjo Simpanen Suomen Lammasyhdistyksestä painottaa.
Tutustu ProAgrian lammastuotosseurannan vuosiyhteenvetoon 2023.