Ajankohtaista kasvintuotannosta Etelä-Pohjanmaalta

Alueellamme puinnit alkavat olla loppusuoralla. Elo-syyskuun taitteeseen osunut kova sade sai pellot pehmenemään paikoin hyvin pahoin ja puinneissa tulikin taukoa. Osa pelloista jää puimatta, missä vesi makaa edelleen. Kantavuusongelmia on kuitenkin ollut vain pienellä osalla pelloista ja pääosin viljat on saatu korjattua hyvissä olosuhteissa. Viimeisten puintien puintikosteudet ovat olleet hyvin alhaisia, mikä vähentää kuivauskustannuksia merkittävästi. Syysviljoja on kylvetty puintien lomassa, ja syysviljoja tullaan kylvämään hieman enemmän kuin vuosi sitten. Ruista esimerkiksi on ehditty nyt kylvämään lähes keskimääräinen määrä tavanomaiseen verrattuna. Viljojen puinneista on tehty noin 90 prosenttia. Eniten on jäljellä öljykasveja, vehnää sekä kauraa. Satotasot ovat lähellä keskimääräistä, mutta kauralla on tullut paikoin hyvä sato. Syksyn suurimpina ongelmina on ollut DON-hometoksiinien määrä, mikä on monissa erissä ylittänyt sallitun määrän ja ei täten kelpaa esimerkiksi elintarvikekäyttöön. Lisäksi monen isännän ongelmana ovat olleet alhaiset hehtolitrapainot, jolla mitataan viljan laatua. Säätila tänä vuonna oli kuuma ja heinäkuussa kostea, joten DON-toksiinien muodostumiselle oli hyvät olosuhteet maakunnassamme. Vuosi 2024 jää mieleen jälleen kuivasta keväästä ja kuumasta kesästä. Viime vuoden kaltaisia, suuria ongelmia puinneissa ei tullut, vaikka Seinäjoen ja Ilmajoen seudulla sadetta saatiin enemmän kuin tarpeeksi, mikä aiheutti Alajoella isot tulvat. Kuitenkaan isoa määrää peltoja ei jää kokonaisuutena puimatta. Viljan hinta on lähtenyt kovaan laskuun syksyn aikana ja tämä aiheuttaa tulevaa satokautta ajatellen paljon mietittävää. Mitä minun kannattaa tuottaa ensi vuonna? Nyt olisi tärkeää selvittää omat tuotantokustannukset tuotannollesi, että ensi vuonna olisi tästä hyvä selkäranka viljelypäätösten tueksi. Viljaa ei kannata tuottaa tappiolla eli mieti, mitä uusia kasveja kannattaisi ottaa viljelykiertoosi mukaan.

Nurmet ovat olleet kovassa kasvussa nurmelle suotuisten sääolosuhteiden myötä. Kolmannesta sadosta on tulossa hyvä ja sen korjuu on vauhdissa. Säilörehu kannattaa tehdä heti, kun sääolot sallivat ja pellot kantavat. Mitä myöhemmälle korjuun jättää, sitä enemmän kuollutta kasvustoa tulee rehun mukaan, mikä pudottaa rehun sulavuutta. Niitto pitkään sänkeen ja huolellinen karhotus vähentävät ruskistuneen massan pääsyä rehun joukkoon. Nurmiseoksen lajikkeista riippuu, jatkaako nurmi kasvuaan syksyn mittaan. Nurmen syyshuolto eli ylimääräisen massan murskaus vähentää taas keväällä ilmenevää kuloa. Pitkä sänki myös varmistaa talvehtimisen varsinkin alueilla, missä jääpolte ja lumettomuus voivat vaivata. Apilanurmissa reilu sänki ei haittaa keväällä, vaan massa yleensä mätänee hyvin vähäiseksi talven mittaan. Mikäli rehua on varastoissa yllin kyllin, nyt on hyvä aika lopettaa heikoimmat nurmet. Jos käyttää glyfosaattia nurmien lopetukseen, niin sen teho on parhaimmillaan silloin kun kasvissa on vielä hyvät nestevirtaukset juuristoon käynnissä. Vanhemmat nurmikasvustoissa on paljon rikkakasveja ja niiden huolellinen torjunta joko syksyllä tai viimeistään keväällä on nyt hyvä tehdä.

Perunan nostot ovat nyt parhaillaan käynnissä. Tämä poutajakso oli kaivattu, kun kauhukuvissa oli jo samanlainen syksy, kuin kaksi edellistä. Sato-odotukset ovat olleet korkeammat mitä pellosta on saatu, eli ei huippusatoja ole tullut. Perunan laatu on kuitenkin ollut hyvää.