Kasvutilannekatsaus 9.9.2014: Viljojen puinneissa loppukiri

09.09.2014

Säiden poutaantuminen ja lämpeneminen syyskuun alkupäivinä sai vauhtia puinteihin.  Puimatta on enää 5-30 % viljoista ja 10-50 % rypsistä. Osalle kasvustoista pouta tuli kuitenkin liian myöhään ja erityisesti sadon laatu ehti heikentyä. Lähes kolme viikkoa jatkuneet yhtämittaiset sateet valmiiden kasvustojen päälle olivat liikaa. Kevätvehnä sekä lakoontunut ohra ja kaura alkoivat itää tähkässä. Merkittävä osa kevätvehnästä meneekin rehuksi.  Osa kevätviljoista on jouduttu puimaan tavanomaista kosteampana (puintikosteus 25-30 %), mutta yleisesti puintikosteudet ovat olleet 14-22 %. Sateista huolimatta pellot ovat kantaneet hyvin.

Kuluneena kasvukautena parhaiten ovat menestyneet syysviljat ja aikaisin kylvetyt kevätviljat. Alkukesän sateista ja keskikesän kuivuudesta kärsivät eniten viimeisimpänä kylvetyt kevätviljat. Elokuun sateet puolestaan heikensivät eniten kevätvehnän laatua.

Puinnit edenneet joutuisasti säiden poutaantumisen myötä

Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Ohrasta on puitu 80-95 % suuressa osassa maata, Kainuussa ja Lapissa kuitenkin vasta noin puolet.  Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 14-20 %, mutta Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa joissakin erissä puintikosteus on ollut  30 %. Kevätvehnän puinnit ovat edenneet lähes samaan tahtiin ohran puintien kanssa. Kevätvehnästä on puimatta keskimäärin 20-30 %, mutta suotuisimmilla alueilla Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella enää vain 10 %. Puintikosteudet ovat vaihdelleet hyvin paljon (14-35 %) sateista johtuen. Kauran puinnit ovat pisimmällä Pohjanmaalla, jossa korjaamatta on enää 5-15 %. Etelä-Suomessa kaurasta on puimatta 10-30 %, mutta Pohjois-Suomessa kaurasta on puitu vasta kolmannes. Puintikosteudet ovat olleet keskimäärin 14-20 %, mutta osassa kauraeriä puintikosteudet ovat olleet jopa 25-30 %. Korkeat puintikosteudet ovat riski viljan itävyydelle ja toisaalta lisäävät kuivatuskustannuksia.

Puintien edetessä kevätviljojen satoarviot ovat muuttuneet synkemmiksi etenkin laadun osalta. Vaihtelut tilojen ja samankin tilan eri lohkojen välillä ovat tänä kasvukautena poikkeuksellisen suuret. Ohrasato jäi tavanomaista pienemmäksi Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Lapissa, mutta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä sato on hyvä. Usealla alueella viimeisten ohraerien  laatu arvioidaan välttäväksi tai jopa huonoksi. Pirkanmaalla, Hämeessä, Etelä-Savossa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ohrasadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi.  Ohran hehtolitrapainot vaihtelevat paljon (55-75 kg/hl, normaali 62-68 kg/hl).

Viimeisten kauraerien sato on ollut keskimääräistä parempi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, mutta huonompi Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Laadultaan viimeiset kauraerät ovat olleet vaihtelevia, välttävästä tyydyttävään. Kauralla hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 50-62 kg/hl (normaali 52-55 kg/hl).

Kevätviljoista parhaimmat sadot määrältään on saatu kevätvehnästä. Kevätvehnän sato oli hyvä maan eteläosissa, muualla tyydyttävä.  Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla osalla tiloista kevätvehnän sato jäi tavanomaista pienemmäksi.  Sateet ovat heikentäneet kevätvehnäsadon laatua, joka jäi tavanomaista heikommaksi suuressa osassa maata. Ainoastaan Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla sadon laatu arvioidaan normaaliksi.  Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 70-83 kg/hl (normaali 77-80 kg/hl). Leipäviljakelpoisuuden arvioidaan olevan parhaimmillakin alueilla enintään 70 %. 

Viljasadosta on myyty ja toimitettu tiloilta tähän mennessä vasta pieni osa. Viljan toimituksien arvioidaan olevan pisimmällä Etelä-Savossa, jossa sadosta on toimitettu puolet myyntiin. Sopimustuotannon osuus on hiljalleen kasvamassa, sillä usealla alueella puolet sadosta arvioidaan olevan jo sopimuksen alaista, Varsinais-Suomessa jopa 70 %.

Rypsin puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja osassa Varsinais-Suomea, jossa sadosta on puitu 90 %. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella rypsistä on puitu puolet ja muualla 15-30 %. Puintikosteudet ovat vaihdelleet paljon (8-17%). Rypsisato arvioidaan useilla alueilla keskimääräiseksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa rypsisato jäi tavanomaista pienemmäksi. Laatuongelmia on havaittu Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa.  Varsinais-Suomessa on puolestaan laadultaan hyviäkin eriä.

Härkäpavun puinnit ovat lopuillaan Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Muilla härkäpavun viljelyalueilla puinnit ovat puolivälissä. Härkäpavun sato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta, Kymenlaaksoa ja Pohjanmaan rannikkoaluetta, jossa sato on jäämässä tavanomaista heikommaksi.

Puintien pitkittyminen hidastanut syyskylvöjä

Rukiin kylvöt ovat päättyneet tai pian päättymässä useimmilla alueilla, mutta Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella kylvöt ovat edenneet vasta puoliväliin suunnitellusta. Pirkanmaalla rukiin kylvöt ovat vasta aivan alussa. Rukiin viljelyala on pienenemässä usealla alueella puintien pitkittymisen vuoksi, mutta Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella viljelyalojen arvioidaan kasvavan. Savossa syysvehnän kylvöt on saatu päätökseen ja Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaallakin kylvöt ovat lopuillaan.  Syysvehnäalan arvioidaan pienenevän Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jopa 40-50 %, muualla muutokset viljelyaloissa ovat vähäisiä.  Noin puolet Etelä-Suomen syysviljoista on suorakylvettyä. Syysöljykasvien kylvöt on saatu päätökseen elokuun loppupuolella. Syysöljykasvien viljelyalat ovat vielä marginaalisia, mutta alojen arvioidaan kasvavan eri puolella maata. 

Vasta osa ruis- ja syysvehnäkasvustoista on orastunut. Orastuminen arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi. Syysviljoilla ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä kasvinsuojeluongelmia, mutta usealla alueella varaudutaan kahukärpästen torjuntaan, mikäli sää jatkuu lämpimänä.

Ensimmäisiä peltojen syysmuokkauksia on tehty eri puolilla maata. Vasta 5-10 % pelloista on ehditty muokata.

Lämmin sää jouduttaa nurmien kasvua

Sateet ja säiden lämpeneminen ovat saaneet säilörehu- ja laidunnurmet sekä odelman hyvään tai vähintään tyydyttävään kasvuun koko maassa. Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla yli puolella tiloista päästään korjaamaan kolmas säilörehusato. Muualla kolmas sato korjataan 10-30 % tiloista. Kolmannen säilörehusadon korjuu on edennyt eri alueilla hyvin vaihtelevasti. Pisimmällä kolmannen säilörehusadon korjuu on Kymenlaaksossa, osassa Etelä-Savoa ja Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa sadosta on korjattu 75-90 %. Kolmannen sadon laatu arvioidaan keskimääräiseksi. Talvehtimisen varmistamiseksi nurmet kannattaa niittää, jos kasvusto on pitkää. Liian rehevä kasvusto on altis kasvitaudeille ja keväinen kulo heikentää ensi kesän ensimmäisen sadon laatua.

Suuressa osassa maata säilörehun kokonaissato arvioidaan tavanomaiseksi tai hieman pienemmäksi, mutta tilakohtaiset erot ovat isot tänä vuonna sateiden kuuroluonteisuudesta johtuen.  Osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen, Etelä-Savon, Hämeen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan tiloja säilörehun kokonaissato on 10-15 % tavanomaista parempi.

Laidunkauden arvioidaan päättyvän syyskuun lopussa suuressa osassa maata. Mikäli säät jatkuvat lämpiminä, laidunkauden arvioidaan jatkuvan syys-lokakuun vaihteeseen asti Etelä-Suomessa, Pohjois-Savossa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Varastoperunan nostot alussa

Perunantuotannon päätuotantoalueella Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella siemenperunoiden nosto on lopuillaan. Sato on tavanomainen määrältään ja laadultaan. Tärkkelysperunan nostot ovat alussa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa sato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi.  Varastoperunan nostot ovat pisimmällä Kymenlaaksossa (korjattu 70 %) ja Pirkanmaalla (korjattu 40 %), mutta suurimmassa osassa maata nostot ovat vasta alussa. Varastoperunan sato arvioidaan määrältään välttäväksi Kymenlaaksossa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Kainuussa. Rupisuus heikentää sadon laatua etenkin Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla. Mukulakoko on keskikesän kuivuudesta kärsineillä alueilla keskimääräistä pienempää ja mukuloita on tavanomaista vähemmän.

Sokerijuurikassato arvioidaan hyväksi päätuotantoalueella Lounais-Suomessa sekä Etelä-Suomen rannikkoalueella. Sokeripitoisuudet ovat kohonneet hyviksi Etelä-Suomessa ja tyydyttäviksi Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla.

Omenakausi parhaimmillaan

Etelä-Suomen omenatarhoissa syyslajikkeiden poiminta on pian kääntymässä lopuilleen. Talvilajikkeet ovat kypsymässä poimintakuntoon parin viikon kuluessa. Ensimmäiset erät tulevat kauppoihin lokakuun puolivälin jälkeen. Talviomenoiden sato on laadultaan hyvä. Sadon määrässä on eroja tilojen välillä pölyttymisestä johtuen.  Lounais-Suomen omenaviljelmillä talviomenasadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi, muualla Etelä-Suomessa sato arvioidaan tavanomaiseksi.

Kukka- ja parsakaalin sekä rapean keräsalaatin satokauden arvioidaan jatkuvan syyskuun loppupuolelle saakka. Nyt korjattavan sadon laatu ja määrä on tyydyttävä. Varastovihannesten korjuu alkoi sipulin nostolla elokuun lopussa, mutta varsinainen korjuukausi on käynnistymässä syyskuun loppupuolella. Kesän oikukkaat säät ovat verottaneet varastovihannesten satoa, joka on jäämässä tavanomaista pienemmäksi.  Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi.
 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475 ja Sari Peltonen 020 7472 477.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta:
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Samuel Jussila 040 595 7515, Heikki Levomäki puh. 040 869 7877, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Harri Nopanen puh. 043 824 9603, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen puh. 0400 355 551, Harri Touru p. 040 709 2474
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729, Juha Simola p. 0400 461 715
Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
viljamarkkinat, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (marjat ja hedelmät) Tiina Peltue puh. 040 558 6100, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Sirkku Koskela, puh. 0400 137 124, Jari Tikkanen 0400 162 147, Seija Roimela 040 8479 740
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Helvi Leinonen (Keski-Karjala) puh. 040 301 2420, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, 1.5. alkaen puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.