10. nurmiryhmävuosi innostaa edelleen

Maitohuhta Oy:n Markku Peltonen on mukana ProAgrian Paimion nurmiryhmässä kymmenettä vuotta. Kuinka nurmessa voi riittää puhuttavaa niin pitkäksi aikaa? Tulosten valossa Paimion nurmiryhmä on nurmialan kärkiporukkaa. Ryhmätasolla tuplattiin satotaso ensimmäisen kuuden ryhmävuoden aikana.

Markku Peltonen on jatkanut ryhmässä sen perustamisesta saakka, koska ryhmässä voi jatkuvasti kehittää omaa toimintaansa. – Ryhmässä on hyvä henki ja siellä voi avoimesti sekä puhua asiaa että heittää herjaa.

Ensimmäisinä ryhmävuosina hyödynnettiin alan tutkimuksia ja ryhmätoverien parhaita käytäntöjä. Niitä soveltamalla haluttiin kehittää nurmituotantoa tilatasolla.

– Oli alusta asti tärkeää, että ryhmässä on hyvä tunnelma, mutta tekemisiä myös kyseenalaistetaan rohkeasti.

Paimion ryhmä on aktiivinen myös ulkomaan opintomatkaporukassa. Silmiä avarretaan näin myös ryhmän ulkopuolella ja uutta keskusteltavaa riittää. Markku ja Päivi Peltonen ovat vuosittain nurmiryhmäreissuilla mukana.

Tila seurannassa vuoden

Viisi vuotta sitten luotiin uusi havaintotiloihin perustuva pienryhmämalli, joka sovellettiin Irlannista. Paimion ryhmä siirtyi nurmiryhmistä ensimmäisenä pilotoimaan havaintotilamallia.

Markku Peltonen on ryhmän viidentenä havaintotilan isäntänä päässyt seuraamaan jo neljän muun ryhmätilan nurmivuotta sisäpiirissä. Kaksi edellistä havaintotilaa sijaitsivat yli 100 km päässä Peltosen viljelyksiltä, mutta kolmesti kesässä ryhmätoverien havaintopeltojen seuranta jaksoi kiinnostaa jopa Maitohuhta Oy:n kiireisenä rakennusvuonna.

– Havaintotiloista hahmottaa kokonaisuuden ihan eri tavalla, kun saman tilan tekemisiin perehtyy ryhmänä koko vuoden, arvioi Peltonen.

Yhdessä etsitään ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin. – Kun kasvukaudella 2018 ilmeni kuivuuskriisi, oli hyvä, että ryhmässä tartuttiin heti asiaan ja tehtiin varasuunnitelmia yhdessä. Kun tehdään ryhmän kesken muutosehdotuksia havaintotiloille, siitä hyötyy sekä havaintotila että muut ryhmäläiset.

Havaintotilana investoinnin jälkeen

Havaintotilavuoden 2019 alkajaisiksi Peltonen esitteli ryhmälle uuden, investoineen yrityksen toimintaperiaatteita. Havaintolohkot esiteltiin kartalla. Ryhmäporukalla kierrettiin samat lohkot kolmesti kasvukauden aikana ja loppuvuodesta analysoitiin tekemiset ja tulokset.

Pienryhmän WhatsAppissa jaettiin läpi kesän ajankohtaisimmat kuulumiset ja parhaat viljelyvinkit sekä näyte- ja satotulokset. Ryhmä tiesi läpi kasvukauden, koska Peltonen tekee rehua ja miten minkäkin lohkon kasvusto kesti keskikesän kuivuuden. – Aktiivinen, matalan kynnyksen WhatsApp-ryhmämme on tärkeä tapa vaihtaa päivittäisiä kuulumisia tilalla.

Syvällinen pohdinta päätti havaintovuoden

Rehukesän yhteenvetopäivänä annettiin peltojen viettää talvilepoa ja tilannetta tutkittiin käytännössä siilolla ja ruokintapöydällä.

Peltosen mielestä oli hyvä, että ryhmänohjaajat tekivät yhteenvetokoontia ja tulosten analysointia jo ennen ryhmän viimeistä kokoontumista, jolloin ryhmässä jäi aikaa pohtia syvällisemmin.

Kaavioiden avulla perehdyttiin kesän rehunteon sujuvuuteen käytännössä sekä analysoitiin laatu- ja määrätulokset. Yhteenvetona toimivat SWOT sekä tilakohtaiset säilörehun tuotantokustannustulokset. Tärkein lausunto oli kuitenkin isäntäväen ja ryhmän käytännön havainnot.

– Ryhmältä sai käytännössä toimivia parannusehdotuksia, toteaa Peltonen tyytyväisenä.

Tähän ryhmään on tultu kymmenentenäkin vuonna kannustamaan toisiaan ja tarttumaan rohkeasti muutoksiin.

Anu Ellä